Suomen sähköverkkoyhtiöiden sähkön siirtohintojen toistuvat korotukset synnyttävät joka vuosi saman keskustelun. Vaikka suurimmat uutiskanavamme osaavat entistä paremmin selittää korotusten syyt, monet tuntuvat silti olevan tietämättömiä niistä.
Tapaninpäivänä 2011 Suomeen iskenyt myrsky aiheutti sähkökatkoja yli 500 000 ihmiselle, joista kymmenet tuhannet olivat sähköttä monta vuorokautta. Eduskunta päätti myrskyn jälkeen uudistaa sähkömarkkinalakia, ja uudet säädökset tulivat voimaan 1.9.2013. Laki velvoittaa Suomen kaikkia sähköverkkoyhtiöitä parantamaan sähkön toimitusvarmuutta suunnittelemalla ja rakentamalla säävarmat sähköverkot.
Energiavirasto tarkastaa ja hyväksyy suunnitelmat sekä myös seuraa niiden toteutumista. Lisäksi virasto valvoo, etteivät verkkoyhtiöt peri korkeampaa siirtohintaa kuin mitä investointien ja toiminnan rahoittamiseen vaaditaan viraston säätämän tuottoasteen mukaisesti. Verkkojen säävarmistuksen on määrä olla valmiina v. 2028.
Lakimuutoksen valmisteluvaiheessa sen kustannusten arvioitiin nousevan 3,5 miljardiin euroon, ja ainakin osa kansanedustajista oli jo tuolloin tietoinen siitä, että siirtohinta saattaa joillakin syrjäseutujen asiakkailla nousta suoraan laista johtuen jopa 200 %.1 Laki vaikuttaa eri tavoin kaupungeissa ja maaseudulla, sillä haja-asutusalueilla asiakkaita on huomattavasti vähemmän verkkojohtokilometriä kohden.
Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, selvitti viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta sähkön siirtohintoihin vaikuttavia tekijöitä ja vaihtoehtoisia tapoja Suomen sähköverkon toimitusvarmuuden turvaamiseksi.
Partasen mukaan sähköverkkoihin investoidaan vuosina 2014–2028 noin 9,5 miljardia euroa säävarmuuden takaamiseksi. On vaikea sanoa, kuinka suuri osa investoinneista johtuu suoraan laista, mutta Partanen pitää vuoden 2013 laskelmaa edelleen kutakuinkin oikeana. Suuri osa sähköverkkoa oli jo v. 2014 vanhaa ja uudistuksen tarpeessa laista riippumatta.
Partanen toteaa, että lailla on yleisesti ottaen ollut toivottu vaikutus, eikä hän suosittele suuria muutoksia. Hänellä ei myöskään ole halvempia vaihtoehtoja, joilla saavutettaisiin lain asettamat tavoitteet. Partanen jatkaa, että sähkömarkkinalain aiheuttamat siirtohintojen hinnankorotukset jatkuvat eri puolilla Suomea, kunnes valtava hanke valmistuu v. 2028.
Vuoden alussa raivonnut Aapeli-myrsky osoitti, että toimitusvarmuuden parantaminen on jo tuottanut tulosta. Aapeli oli yhtä voimakas kuin vuoden 2011 Tapani-myrsky, mutta tällä kertaa sähköttä jäi huomattavasti vähemmän asiakkaita.
Herrfors Verkko jatkaa investointeja säävarman verkon rakentamiseksi noin seitsemällä miljoonalla eurolla vuosittain. Teemme parhaamme pitääksemme siirtohintamme aisoissa, vaikka meidänkin on pakko korottaa hintoja selvitäksemme sähkömarkkinalain tavoitteista.
Pyrimme tehokkaalla suunnittelulla ja rakentamisella vähentämään hinnankorotuspainetta, se kuuluu Herrfors-Verkon tärkeimpiin tavoitteisiin.
Roger Holm, Katternön toimitusjohtaja
