Luulajaan on kasvamassa maailman suurin data-keskus. Kaupungista on kehittynyt Euroopan datapääkaupunki metsän, malmin ja vesivoiman tarjoamien edellytysten ansiosta.
Luulajan teknillisen yliopiston emeritusprofessori Håkan Ylinenpää on ollut mukana jo kauan ja nähnyt Ruotsin Norrbottenin elinkeinoelämän nousut ja laskut. Metsä, malmi ja vesivoima olivat pitkään perusteollisuuden kivijalkoja, mutta nyt kaupunkiin on kasvamassa datakeskusten verkko.
”Dynamiikka ei synny pelkästä datan tankkaamisesta palvelimille, mutta alueelle on kehittynyt datakeskusten ympärille uusi ekosysteemi, jossa pienet yritykset vastaavat dynamiikasta ja hehkusta ja suuret tuovat siihen hartiat ja markkinat”, Håkan Ylinenpää selittää.
Datakeskittymän kehitys lähti tosissaan vauhtiin Facebookin päätettyä v. 2011 sijoittaa konesalinsa Luulajaan. Sittemmin parisenkymmentä muuta yritystä on asettunut alueelle. Niiden ansiosta Luulajan seudulle on muodostunut Euroopan johtava datakeskusten keskittymä.
Amerikkalainen datajätti ilmoitti vuosi sitten laajentavansa Luulajan laitostaan. Uuden investoinnin valmistuttua Facebookin datakeskus on kooltaan yli 100 000 m2, siis maailman suurin, ja yhtiö on tuolloin investoinut Luulajaan liki miljardi euroa.
Yhden tutkimuksen mukaan alueelle on syntynyt noin 4 000 uutta työpaikkaa Facebookin asetuttua Luulajaan.
”Suurin vaikutus on kuitenkin ollut henkisellä tasolla. Meillä oli täällä aiemmin Google, mutta se muutti pois. Alueella oli alakuloinen tunnelma, mutta se kääntyi, kun maailman vahvin tuotemerkki valitsi kaikista maailman paikoista juuri Luulajan. Aika pian seurasi muita investointeja, jotka ovat levinneet myös Bodeniin ja Piitimeen.”
Varma sähkö kilpailuetuna
Sille on syynsä, että Facebook päätti sijoittaa konesalinsa juuri Luulajaan. Håkan Ylinenpää on tutkimuksessaan selvittänyt
päätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Muillakin paikkakunnilla on viileä ilmasto, hyvät liikenneyhteydet ja teknillinen yliopisto, mutta aineistosta erottui kaksi tekijää.
”Facebookille ei ollut liiemmin tarjolla varmaa sähköntoimitusta, sellaista mitä tänne on rakentunut alueen perusteollisuuden ansiosta. Lisäksi heille oli erittäin tärkeää pystyä ostamaan paikallista vihreää sähköä, ja sitäkin täällä on runsaasti, sekä vesi- että tuulivoimaa. Hämmästyin, että ympäristökysymys oli Facebookille niin tärkeä, mutta yhtiö oli Yhdysvalloissa kokenut, kuinka ympäristöjärjestöt pitävät sitä jatkuvasti silmällä.”
Rinnan datakeskittymän kasvun kanssa seudun perinteinenkin teollisuus on pysynyt eturintamassa panostamalla tutkimus- ja kehitystyöhön.
”Yhteen aikaan yritykset eivät olleet kovin kiinnostuneita yliopistoista, mutta osaamistalouden ja globalisaation myötä oikeanlaisen osaamisen rekrytointi ja uusimman tiedon saaminen käyttöön ovat yrityksille eloonjäämistekijöitä.”
Muun muassa Boliden ja LKAB ovat jatkaneet innovaatioyhteistyötä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa.
”Meidät perustettiin yritysten yliopistoksi tukemaan alueen perusteollisuutta. Akateemisissa piireissä kuulee joskus, että tutkijat ’myyvät itseään’ työskennellessään liian lähellä elinkeinoelämää, mutta tätä näkemystä ei onneksi esiinny täällä.”
Pelle Pelottoman ajat ovat ohi
Rekrytointi ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat suuri haaste maaseudun pienille ja keskisuurille yrityksille. Håkan Ylinenpää suosittelee tiiviitä yhteyksiä yritysten kesken.
”Tekninen kehitys etenee nykyään monenvälisenä yhteistyönä, jossa kukin tuo yhteistyöhön omantyyppistä osaamistaan. Enää ei voi Pelle Pelottoman tavoin mennä työpajaan ja astella ulos uusi kone kainalossa. Yritykset oppivat puhumalla toistensa kanssa, käymällä toistensa luona, ihmisten väliset tapaamiset ovat paras tapa levittää tietoa.”
Lisäksi Ylinenpään mielestä yrittäjä on nuorten esikuvana tärkeämpi kuin koskaan aiemmin.
”Tarvitaan joku, joka uskaltaa toteuttaa ideoitaan ja näyttää, että niin voi tehdä. Usein joku ulkopuolinen uskaltaa raivata tietä ja sitten toinen aalto seuraa perässä.”
Hän mainitsee Yngve Bergqvistin, joka alkoi 1990-luvun alussa ajaa jäähotellin rakentamista Jukkasjärvelle. Jäähotellista on sittemmin tullut maailmankuulu nähtävyys, joka oli viime vuonnakin Time Magazine -lehden World’s Greatest Places – listalla.
Tällaisen rohkean yrittäjän ja toisen aallon kuvaus sopii hyvin myös Pekka Koskenkylään ja veneteollisuuskeskittymään, joka syntyi hänen vanavedessään Pietarsaaren seudulle.
Metropolit yliarvostettuja
Håkan Ylinenpää on tutkijanvuosinaan nähnyt, kuinka innovointi kukoistaa myös pienillä paikkakunnilla. Valtakunnalliset tilastot kuitenkin viittaavat uusien ideoiden syntyvän metropoleissa. Muut tutkijat ovat tukeneet tätä käsitystä ja muun muassa väittäneet, että innovaatioiden luomiseen tarvitaan suuryrityksiä pyöräilymatkan päässä toisistaan.
”Heidän teoriansa eivät mielestämme pitäneet paikkansa. Norrbotten oli Ruotsin dynaamisimpia alueita mutta joutui silti listan häntäpäähän. Kyseenalaistimme vakiintuneen mittaustavan eli patenttien lukumäärän laskemisen ja sisällytimme tutkimukseemme useampia mittareita.”
Tuloksemme osoittivat kärkisijojen menevän Gotlantiin, Jämtlantiin ja Norrbotteniin yhdessä Tukholman kanssa.
”Jämtlannissa ja Gotlannissa on vahva yrittäjäperinne ja laajamittainen matkailuala, jossa tehdään jatkuvasti pieniä parannuksia, mutta niille ei yleensä haeta patenttia. Norrbottenissa käytettiin valtavasti pääomia, mm. kaivosyhtiöiden suuriin investointeihin. Kaikki tämä luo talouselämään dynamiikkaa, mutta se ei näy, jos vain lasketaan patentteja.”
Tutkimustulokset ovat herättäneet jonkin verran tutkijakollegojen kiinnostusta, mutta Håkan Ylinenpään mukaan silti on ollut yllättävän hiljaista.
”Olisi äärettömän tärkeää keskustella tästä laajalle levinneestä harhakäsityksestä, joka lyö leimansa myös yritystukien jakamiseen. On tuhoisaa, jos yliopistot lujittavat ja levittävät virheellistä tietoa”, Håkan Ylinenpää sanoo.
