Meillä energiantuottajilla on vaikeat ajat. Pohjoismaiden järjestelmähinta on laskenut yli 60 % kolmen viime vuoden aikana. Kun hinta on vain 20 euroa/MWh, se ei mitenkään kata kaikkia perinteisen tuotantokoneiston todellisia tuotantokustannuksia.
Tilannetta pahentaa eri tuotantomuotojen erilainen verotus – sekä yhteisten markkinoiden maiden välillä että niiden sisällä. Tuotantovero kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti Ruotsissa ydin- ja vesivoimaa ja
Suomessa lämpövoimaa. Nämä kolme tuotantomuotoa ovat kuitenkin yhteiskunnalle välttämättömiä turvaamaan säästä riippumattomat sähköntoimitukset – ja niiden merkitys lisääntyy sitä mukaa kun tuulivoiman osuus järjestelmässä kasvaa.
Sähkönhinta on laskenut lähinnä poliittisesti aikaansaadun sähkön ylitarjonnan vuoksi ja osittain globaalien raaka-ainehintojen laskun vuoksi. Me Pohjoismaissa tuskin pystymme vaikuttamaan globaaleihin raaka-ainehintoihin, mutta ylitarjonnan olemme itse aiheuttaneet myöntämällä monen vuoden ajan mittavia tukia uuteen uusiutuvaan energiaan.
Uusiutuvaan energiajärjestelmään siirtymiseen on vahvaa poliittista tahtoa, ja siirtyminen onkin täysin välttämätöntä pitkällä aikavälillä. Meidän on hylättävä fossiiliset energianlähteet ilmaston lämpenemisen takia. Mutta se tapa, millä muutosta nyt toteutetaan poliittisesti luoduilla välineillä, on tehoton ja rikkoo markkinat.
Kehittynyt uusiutuva tuotanto (kuten maalla sijaitsevat tuulivoimalat tai biolämpövoimalat) on jo nykyään kaikkein kilpailukykyisintä. Sen jatkuva tukeminen on siis perusteetonta.
Pohjoismaat saavuttavat aikanaan täysin uusiutuvan energiajärjestelmän riippumatta siitä, mitkä työkalut otamme käyttöön. Mutta nyt tekemämme valinnat eivät saa vaarantaa energian toimitusvarmuutta tai vahingoittaa kilpailukykyä.
Ruotsissa väitellään nyt etenkin siitä, tulisiko perinteiselle sähköntuotannolle ottaa käyttöön kapasiteettikorvaukset. Kapasiteettikorvausjärjestelmässä tuottajille maksetaan siitä takuusta, että energiantuotantoa on aina tarvittaessa käytössä säästä ja tuulesta riippumatta.
Järjestelmää perustellaan siis sen tuomalla turvallisuudella, mutta sen seurauksena ylitarjonta kasvaa entisestään ja tuotantopuolen tehottomuus voimistuu. Tämä kasvattaa väistämättä kuluttajille lankeavia kokonaiskustannuksia.
Fortum on pitkään puhunut markkinaratkaisujen puolesta, sekä energian hinnoittelun, ympäristöarvojen että investointien suhteen. Mielestämme Pohjoismaiden tulisi yhdessä ja kenties asteittain lakkauttaa nykyiset kehittyneen uusiutuvan energian tuet.
Jos poliitikot eivät ole valmiita pohjoismaiseen yhtenäistämiseen ja tuen lakkauttamiseen, vaarana on, että nykyinen markkinamalli romuttuu täysin, jolloin tuhoutuisi valtavasti erilaisia arvoja.
Jos markkinapohjaisen energiajärjestelmän ei anneta jatkaa toimintaansa, täytyy ottaa käyttöön uusi malli. Käytännön politiikan niin vaatiessa ratkaisuna voisi olla tehotaseen turvaaminen siirtymäaikana yhteisellä pohjoismaisella tehoreservillä.
Kuten sanottua, kapasiteettikorvaukset eivät ole ihanteellisia, mutta jos poliittiset päätökset kaikesta huolimatta niihin suuntautuvat, niiden tulisi olla yhteisiä koko sille alueelle (Nord Pool), jossa sähkön hinnat määräytyvät. Mahdollisessa mallissa voisi olla jonkinlaiset sertifikaattimarkkinat ja asiakaspuolella kiintiövelvoitteet.
On mahdollista ja toivottavaa luoda toimivat energiamarkkinat myös tulevaisuuden täysin uusiutuvalle energiajärjestelmälle. Mutta siinä tapauksessa meidän on edistettävä tasapainottavan vesivoiman käyttöönottoa, kehitettävä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti markkinoille, lakkautettava eri tuotantomuotojen epäreilu verotus sekä turvattava erityisesti ruotsalaisen ydinvoiman kilpailukyky muutoksen aikana.
Tähän vaaditaan todellista pohjoismaista yhteistyötä, jotta saavuttaisimme yhteiset ympäristö- ja energiapoliittiset tavoitteet yhteisellä ohjauksella ja sellaiset sähkömarkkinat, joissa on kaikille samat ehdot ja säännöt.
