Prinssi Carl Philip vihki Vänernin tuulivoimapuiston Karlstadin edustalla toukokuussa 2010. Kymmenestä suomalaisvalmisteisesta tuulimyllystä on muodostunut taloudellinen painajainen omistajilleen, Karlstadin ja Hammarön kunnille. Ne ovat tähän mennessä joutuneet pulittamaan tuulivoimayhtiölle 35 miljoonaa euroa ylimääräistä konkurssin välttämiseksi.

Suomi ei voi luottaa Ruotsiin!

Ruotsin energiapolitiikka on surullinen tarina. Ei ole sattumaa, että Ruotsin nykyinen energiakomissio kuvaa maan sähköntuotannon tilannetta kriittiseksi. Komission tuloksilta ei siitä huolimatta kannata odottaa liikoja.

Energiakomissio ovat edustettuina kaikki puolueet, ja sen tehtävänä on saada aikaan kattava sopimus energiapolitiikan periaatteista. Epäilen, ettei se ole mahdollista  – ainakaan jos puhutaan harkitusta, pätevästä ja uskottavasta energiastrategiasta. Ruotsin poliitikot kärsivät nimittäin ideologisesta umpisolmusta energiapolitiikassa ja ilmastotavoitteissa.  Samalla kun he päättävät myöntää suuria tukiaisia tuulivoimalle, he rankaisevat ydinvoimaa erilaisilla veroilla ja myös kuristamalla tutkimustoimintaa.

Sähköyhtiöitä kuormittaa etenkin ydinvoimavero, ns. tehovero. Vattenfall on varoittanut kaikkien heidän omistamiensa reaktoreiden sulkemisesta etuajassa. Tehovero on poistettava, jotta pystyttäisiin tekemään Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen vaatimat investoinnit reaktoriytimen riippumattomaan jäähdytysjärjestelmään vuoteen 2020 mennessä.

 

Ruotsi on vuosikymmeniä edennyt järkevällä energiapolitiikalla hyvin pitkälle fossiilittomassa sähköntuotannossa. Koska Ruotsilla on runsaasti vesivoimaa ja ydinvoimaa, fossiilisten polttoaineiden käyttö on ollut hyvin vähäistä – niiden osuus sähköntuotannosta on nykyään vain muutama prosentti.

Mutta hyvin toiminut energiapolitiikka on nyt hylätty ja tilalle on tullut harkitsematon panostus uusiutuvaan energiaan. Suomen investoidessa huomattavasti parempaan ja turvallisempaan ydinvoimaan Ruotsin hallitus rankaisee neljännen sukupolven ydinvoiman tutkijoita. Tällainen ydinvoimala pystyy uudelleenkierrättämään ydinjätettä, ja ytimen sulamisen riski minimoituu.
Sen sijaan Svensk Kärnbränslehantering AB (Ruotsin ydinjäteyhtiö) saa tehtäväkseen miettiä, miten kerromme tuhannen vuoden kuluttua eläville ihmisille, mitä olemme piilottaneet peruskallioon.

 

Ruotsin hallituksen asenne on yhtäältä surullinen ja toisaalta huolestuttava. Saamme säästä riippuvaisen energiantuotantojärjestelmän, joka on riippuvainen tuista ja myy sähköä tappiolla ja lisäksi polkee hintoja. Yhä useammat kyseenalaistavat tuulivoimaan panostamisen maassa maan jälkeen. Tuulivoima ei ole kestävää.

Pohjoismaiden yhtenäisyys on tässä asiassa jo murtunut. Norjan hallitus on ilmoittanut virallisesti, ettei se vuoden 2020 jälkeen osallistu Ruotsin ja Norjan yhteiseen sähkösertifikaattijärjestelmään, jolla on subventoitu etenkin tuulivoimaa.
Syykin on yksinkertainen, vesivoimasta on tuulitukien myötä tullut kannattamatonta. Suomessakin mietitään tuulivoiman tukijärjestelmää uusiksi, ja sen etusijasta luovutaan.

 

Ruotsissa poliitikot eivät siis pääse sopuun. Joitain heikkoja signaaleja on kantautunut siitä, että poliitikot voivat mahdollisesti ottaa ydinvoiman uudelleen keskusteluun. Kenttään syntyi liikettä Vattenfallin uhattua sulkea ydinvoimalansa.

Mutta vastuulliset poliitikot istuvat Ruotsin energiakeskustelun umpisolmussa itse rakentamassaan vankilassa. Suomessa kannattaa muistaa, että kyse on samoista poliitikoista, jotka muutama vuosi sitten lakkauttivat Ruotsin puolustusvoimat sanoen ilmastonmuutoksen olevan suurin Ruotsiin kohdistuva uhka.

Suomen ei pidä luottaa Ruotsiin sähkönsaannin tulevaisuuden suunnittelussa. Sitä mukaa kun ydinvoimaa poistuu käytöstä, Ruotsin sähköntuotannon riippuvuus kulloisestakin säätilasta kasvaa. Kovilla tuulilla sähköstä on ylitarjontaa, tyynellä siitä on pulaa. Silloin meillä ei siis ole sähköä vietäväksi Suomeen vaan päinvastoin haluamme tuoda sitä Suomesta.

Suurpanostus tuulisähköön on erittäin vastuutonta. Ruotsilla ei pian ole kestävää sähköntuotantoa vaan pelkkää ideologista unelmahöttöä siitä, miten tuuli ja aurinko, yötä päivää, vuoden ympäri korvaavat liki 10 000 megawattia ydinvoimaa, puolet Ruotsin sähköntuotannosta.

 

bg75 lotta gröning byline kund : expressen : foto / copyright roger schederin www.studiolighthouse.se +46 70 515 46 70 scanpix code : 7000

Lotta Gröning on filosofian tohtori, historia pääaineenaan, ja Ruotsin johtavia toimittajia. Hän on toiminut mm. pääkirjoittajana ja poliittisena päätoimittajana Norrländska Socialdemokraten -lehdessä ja mielipidetoimittajana Aftonbladetissa. Tätä nykyä hän toimii kolumnistina Expressenissä.
TEKSTI: Lotta Gröning