Asteen mittaaminen

Korteniemen tila, taustalla Kittisvaara, jonka laella sekä ”iso” että ”pieni” observatorio. Vasemmalla Tornionjoki, sen vieressä ohra-aitta.”Bain” tarkoittaa saunaa, ”Commodités” käymälää. Päivätty 20. syyskuuta 1736.

 

”Kaikkialla missä silmäsi loistavat, olemme kuu malla vyöhykkeellä…”

 

Entä sitten lemmenjutut?

Outhierin mukaan ranskalaiset viettivät viihtyisää elämää porvariskodeissa, joissa he majoittuivat. ”Tuliset ja ritarilliset ranskalaiset piristivät kaupunkielämää suunnattomasti. Vauraat ja joissain tapauksissa varsin sivistyneet kodit olivat jo entuudestaan kuuluisia vieraanvaraisuudestaan. Ranskalaiset nuorukaiset pitivät ohimeneviä lemmenseikkailuja itses–tään selvänä mausteena ja viihdykkeenä pitkän, ankaran ja tapauksettoman talven aikana”, toteaa Arne Nordberg, joka on kääntänyt Outhierin matkakertomuksen ruotsiksi.

Ranskalaisella charmilla oli kuitenkin seurauksia, joita Maupertuis ei ollut ennakoinut. Kun seurue lopulta lähti Pariisia kohti, 10. kesäkuuta 1737, vietettyään lähes vuoden Tornionlaaksossa, kauppias Jacob Planströmin kaksi tytärtä, Christine ja Elisabeth, lähtivät nimittäin ranskalaisten mukana laivalla Tukholmaan.

Planströmien kotona olivat majoittuneet Camus ja Herbelot, ja Maupertuis oli ylistänyt Christinea itse kirjoittamillaan säkeillä mm. näin:

 

Dans les frimas

de ces climats

Christine nous enchante.

Oui, tous les lieux,

où sont tes yeux,

sont la zone brulante

 

(Tässä hyytävässä ilmanalassa Christine ihastuttaa meitä. Kyllä, kaikkialla missä silmäsi loistavat, olemme kuumalla vyöhykkeellä…)

Siskokset saivat pian nimeä eksoottisina Lapin kaunottarina. Koska he olivat protestantteja, Ruotsin ja Ranskan väliset suhteet kärsivät vakavista, korkeimman tason hankauksista. Lopulta tytöt kääntyivät katolisiksi ja saivat kuninkaalta eläkkeen.

Elisabeth avioitui myöhemmin ranskalaisen markiisin kanssa. Kun avioliitto kariutui, markiisi määrättiin oikeudenkäynnissä maksamaan Elisabethille suurehkon elatusmaksun. Christinen elämä päättyi normandilaisessa luostarissa, mutta sitä ei tiedetä, oliko hän myös nunna.

 

Maupertuis palasi kollegoineen Pariisiin 17. elokuuta 1737. He selostivat Ludvig XV:lle tuloksiaan, jotka todistivat Newtonin olleen oikeassa. Maupertuis’n mittaukset osoittivat maapallon olevan navoiltaan hiukan litistynyt.

Kun toinen retkikunta palasi, vietettyään 10 rankkaa vuotta Etelä-Amerikassa, jossa retkikunnan jäsenet olivat joutuneet todella riitoihin keskenään, tulos saatiin vahvistettua.

TEKSTI: Svenolof Karlsson