JERO AHOLA

Aurinko yhä tärkeämpi sähköntuotannossa

Aurinko on nykyään vakavasti otettava sähköntuotannon energialähde ja aurinkokennot ovat tärkeässä osassa Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola.

Tammikuussa 2012 kirjoitin Helsingin Sanomien Vieraskynään mielipidekirjoituksen, jossa pyrin tuomaan esille aurinkosähkön mahdollisuuksia Suomessa. Kirjoitus sai runsaasti sekä positiivista palautetta että murskaavaa kritiikkiä. Aihe mitä ilmeisimmin herätti tunteita.

Vuonna 2013 päätimme alkaa rakentaa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle yli 200 kW:n aurinkovoimalaa, joka tähtäsi Suomen suurimmaksi. Tässä vaiheessa meille selvisi, että julkisiin kohteisiin voi toteuttaa aurinkosähkötuotantoa, joka on myös taloudellisesti kannattava investointi. Vihreät arvot tulevat investoinnille lisäarvona. Yliopiston voimalaan kävi seuraavan vuoden ajan tutustumassa erilaisia aiheesta kiinnostuneita ryhmiä lähes päivittäin. Viimeistään nyt vuonna 2018 aurinkovoimasta on tullut Suomessa vakavasti otettava sähköenergian tuotantomuoto. Suomessa aurinkosähkökapasiteetti on vuosittain yli kaksinkertaistunut vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2017 lopussa meillä oli arviolta 50 MW sähköverkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia ja 7000 voimalaa, jotka on pääosin sijoitettu katoille. Pohjoismaisella tasolla on päästy jo reilusti yli gigawatin (= 1000 MW) asennettuun kapasiteettiin lähinnä Tanskan ja Ruotsin ansiosta. Tuotetusta sähköenergiasta aurinkosähkön osuus on Suomessa vielä mitätön. Tanskassa sen sijaan lähestytään tänä vuonna jo kolmea prosenttia kulutetusta sähköenergiasta. Jos Suomessa viime vuosina nähty kapasiteetin tuplaantuminen vuosittain jatkuu, toteutuu prosentin ylitys gigawatin aurinkosähkökapasiteetilla vuonna 2022.

 

Tällä hetkellä aurinkosähkö on Suomessa taloudellisesti kannattava investointi kohteissa, joissa tuotetun sähkön voi pääsääntöisesti hyödyntää suoraan omaan kulutukseen. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi julkiset kiinteistöt, liiketilat, toimistot ja pienteollisuus.

Nämä kiinteistöt on tyypillisesti kytketty verkkoyhtiön jakeluverkkoon ja maksavat ostetusta sähköstä ensimmäisen veroluokan mukaista sähköveroa. Omakotitalon kohdalla taloudellisen kannattavuuden saaminen aurinkosähköinvestoinnille on vielä haasteellista. Toisaalta merkittävä osa yksityisten ihmisten investointipäätöksistä perustuu muuhun kuin taloudelliseen harkintaan. Lisäksi laadukkaasti toteutetun aurinkosähköinvestoinnin voi ajatella lisäävän kiinteistön arvoa. Tämä näkökulma ei tule keskusteluissa kovin usein esiin. Omakotitalon katon täyttävä 5–10 kW järjestelmä on visuaalisesti miellyttävämmän näköinen ja mahdollisesti myös taloudellisesti kannattavampi investointi kuin kesän minimikulutuksen perusteella valittu 3 kW järjestelmä. On myös oletettavaa, että sähkökuormien määrä kiinteistössä lisääntyy voimalan elinaikana.

 

Globaalisti suurin osa aurinkosähkökapasiteetista asennetaan suuriin maavoimaloihin, joiden kapasiteetit voivat olla satoja megawatteja. Tyypillisesti voimalat toteutetaan käänteisellä huutokauppamenettelyllä, jossa osallistujat sitoutuvat toimittamaan voimalan ja myymään siitä sähköä esimerkiksi seuraavat 20–25 vuotta tarjottuun kiinteään hintaan.

Huutokauppojen hintatasot ovat laskeneet voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Aurinkovyöhykkeellä on päästy jo 17–20 €/MWh hintatasoon, joka on maailman halvinta uutta sähköntuotantokapasiteettia. Suomalaisten kannalta mielenkiintoisin huutokauppatulos tuli kuitenkin huhtikuussa 2018 Saksasta, jossa aurinkosähkö voitti tuulivoiman 200 MW:n käänteisessä huutokaupassa 43 €/MWh keskihinnalla. Aurinkosähköjärjestelmien hinnan laskiessa päästään maavoimaloissa Suomessa samaan hintatasoon mahdollisesti vuoteen 2025 mennessä.

Siinä vaiheessa aurinkosähkö ja tuulivoima ovat halvimmat uudet tavat tuottaa sähköä Suomessakin.

 

Aurinkosähkön tulevaisuuden roolista Suomen energiajärjestelmässä on vaikea ennustaa mitään täsmällistä. Varmaa kuitenkin on, että aurinkosähkö lisääntyy voimakkaasti. Tulevaisuuden sähköistyvässä energiajärjestelmässä aurinko- ja tuulivoima eivät kilpaile keskenään, vaan pikemminkin täydentävät toisiaan.

Tuulivoiman tuotanto painottuu syksyyn ja talvikauteen, jolloin aurinkosähköä ei käytännössä ole saatavilla. Vastaavasti aurinkosähköllä on mahdollista kattaa sähkönkulutusta keväällä ja kesällä.

gossamer_penguin_webb

Idea auringon energian hyödyntämisestä on vanha. Janice Brown koelentää ensimmäistä aurinkokennoilla käyvää lentokonetta, nimeltään Gossamer Penguin, Kaliforniassa Rogers Dry Lakebedissä heinäkuussa 1980. Koneessa oli 3920 aurinkokennoa, jotka tuottivat 541 wattia. Kone painoi 36 kiloa, lentäjä 45. Drydenissä tehdyssä viimeisessä kokeessa hän lensi 3,2 km runsaassa 14 minuutissa.
Kuva: Wikipedia
TEKSTI: Jero Ahola