Bioenergia elää vaarojen varjossa Brysselissä, jossa ympäristöjärjestöjen joukkio ei missään tapauksessa luovu uusien sääntötiukennusten, lue: kieltojen, vaatimuksistaan. Tämä kävi selväksi epävirallisessa energiaministerikokouksessa 17.–18. syyskuuta.
Vihreistäkin vihrein lobbaus valtaa pelotteluväitteillä alaa EU-parlamentissa, ja kuten tavallista Suomi ja Ruotsi jäävät yksin viimeisinä puolustamaan bioenergian käyttöä ilmastotavoitteiden tasapainottamiseen.
EU-komissio on uudistamassa alan lakiesityksiä, mutta mikä tämän kysymyksen lopputulos on, sitä ei kukaan vielä tiedä.
EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete oli kokouksessa toiveikas, että ns. Talvipaketin kahdeksan osa-aluetta saadaan valmiiksi nykyisellä Itävallan EU-puheenjohtajuuskaudella (heinä-joulukuussa 2018).
Se olisi siinä tapauksessa sulka Itävallan hattuun mutta myös EU-komissiolle, joka veisaa viimeistä värssyään – Brysselin koneisto pilkotaan jälleen uuteen uskoon EU-vaalien jälkeen v. 2019.
Sähkömarkkinadirektiivi ja-asetus kuuluvat tärkeimpiin asioihin, joista EU:n kolme instituutiota tällä hetkellä neuvottelevat kolmikantakokouksissaan Brysselissä. Edellinen kokous pidettiin 11. syyskuuta, sen jälkeen kokoustetaan vielä 18. lokakuuta, 13. marraskuuta ja 5. joulukuuta.
Kapasiteettimekanismit ja ns. strategiset reservit ovat kummitelleet Itävallan puheenjohtajuuskaudella.
Itävallan energiaministeri Elisabeth Köstinger suhtautui kapasiteettimekanismeihin kompromissihakuisesti energiaministereiden kokouksessa täysin tietoisena siitä, että tämä asia on neuvotteluissa tärkeä vedenjakaja.
Useat jäsenmaat vastustavat jyrkästi kapasiteettitukia, kun taas toiset maat – ne jotka ovat jo ottaneet käyttöön kansalliset kapasiteettimarkkinat – pitävät EU-sääntöjä liian pitkälle menevinä ja vaativat niiden lieventämistä:
”Tavoitteemme on puheenjohtajamaana löytää kannattavia ehdotuksia ja kompromisseja, jotka yhtäältä tarjoavat turvalliset oikeudelliset puitteet ja toisaalta optimaalisen huoltovarmuuden silti vaarantamatta Euroopan ilmastovaatimuksia”, Elisabeth Köstinger selitti.
Subventoitu hiilivoimatuotanto liittyy suoraan tähän ajatteluun. Se herättää pahaa verta useissa EU:n jäsenmaissa.
Etenkin Saksan järjestelmä ja sen strategiset reservit ärsyttävät mieliä. EU-komissio on nyökytellen hyväksynyt Saksan oikeuden tukea hiilivoimaloita, jotta maa pystyy tasapainottamaan järjestelmänsä myös kysyntähuippujen aikana. Useat maat vaativat sääntöjen tiukentamista.
Saksa puolestaan väittää näiden poikkeusten olevan välttämättömiä, jotta energiansaanti pystytään turvaamaan myös vuoden 2022 jälkeen, jolloin Saksan viimeiset ydinreaktorit suljetaan.
Vetykaasu nousi myös käsittelyyn energiaministereiden kokouksessa Itävallan esittämässä aloitteessa, jonka useat jäsenmaat allekirjoittivat.
”Maat sitoutuvat tällä aloitteella jatkamaan vetykaasutuotannon ja -käytön tutkimusta ja investointeja tulevaisuuteen suuntautuvana tekniikkana”, Elisabeth Köstinger sanoi.
Energiaministerit tapasivat Itävallan Linzissä, jonne ollaan parhailaan rakentamassa Euroopan nykyaikaisimpiin kuuluvaa vetytuotanto.
”Uusiutuvat energiamuodot on integroitava paremmin, jotta ilmasto- ja energiatavoitteet pystytään saavuttamaan koko Euroopassa v. 2030. Energian-varastoinnin ratkaisut ovat tässä suurena haasteena. Uusiutuva vety voi esittää siinä tärkeää osaa tulevaisuudessa, myös ajoneuvojen polttoainekäytössä”, Elisabeth Köstinger korosti.
Arias Cañete toivotti aloitteen tervetulleeksi ja katsoi ”vihreän vedyn” voivan merkittävästi supistaa Euroopan hiilidioksidipäästöjä.
