Saksan energiakäänne kohti uusiutuvia polttoaineita alkoi keväällä 2000 hyväksytyn EEG-lain (Erneuerbare Energien Gesetz) myötä. Fukushiman onnettomuuden (2011) jälkeen Saksa päätti nopeasti myös ydinvoimasta luopumisesta vuoteen 2022 mennessä.
Uusiutuvia energialähteitä on EEG-lain puitteissa rakennettu suunnattomat määrät, aurinkokennoja 39600 MW:n edestä vuoden 2015 loppuun. Se on yli kolme kertaa Suomen kaikkien voimaloiden yhteenlaskettu teho. Yhteensä 1,5 miljoonaa aurinkosähkölaitosta vastasi viime vuonna 6,5 prosentista Saksan sähköntuotannosta.
Laajentumisen taustalla vaikuttaa aurinkosähkön omistajille 20 vuodeksi myönnetty kiinteä syöttötariffi. Tariffi oli huipussaan v. 2004 rakennetuille laitoksille, uskomattomat 57 senttiä/kWh. Sitä on asteittain laskettu myöhempien laitosten osalta; nyt se on runsaat 10 senttiä/kWh, mutta syöttötariffien keskiarvo on vielä pitkään 30 sentin/kWh tasolla.
Tariffi rahoitetaan EEG-maksulla – tänä vuonna 6,35 senttiä/kWh – joka lisätään muihin sähkömenoihin arvonlisäveron kera. Se on nostanut loppuasiakkaan sähkönhinnan Saksassa 30 senttiin/kWh, sisältäen siirtomaksun.
Vuonna 2014 uusiutuvan sähkön tuottajia tuettiin EEG-maksun kautta 21,4 miljardilla eurolla, josta aurinkokennojen omistajat saivat 10,2 miljardia. Summan odotetaan kasvavan vuoteen 2023 saakka, jolloin alkaa näkyä 20 vuotta vanhojen laitosten poistuminen tukijärjestelmästä.
Suurin osa aurinkosähköstä on vapautettu EEG-maksusta, ja runsaasti energiaa käyttävä teollisuus maksaa siitä vain vähäisen osan. Taakka jää sen sijaan niiden kotitalouksien kannettavaksi, jotka eivät omista aurinkokennoja tai muita uusiutuvan sähkön lähteitä.
Aurinkokennoihin panostaminen tarjosi saksalaisille valmistajille aluksi johtoaseman; yhdessä vaiheessa seitsemän kymmenestä suurimmasta aurinkokennoyrityksestä oli saksalaisia. Nyt kaikki seitsemän ovat joko vararikossa tai ne on myyty. Harry Wirth, Fraunhoferin aurinkoenergiajärjestelmien laitoksesta, toteaa tuoreessa katsauksessa saksalaisten yritysten ”menettäneen rajusti markkinaosuuksia Aasian päättäväisen teollisuuspolitiikan seurauksena”.
> Avaa diagrammi
Uusiutuvien energialähteiden osuus Saksan sähköntuotannosta oli v. 2015 yhteensä 33,3 %. Jos kuitenkin huomioidaan kaikki energiankulutus – myös lämmitys ja polttoaineet – Saksalla on pitkä matka tavoitteeseensa: viime vuonna 80 % oli fossiilista, 8 % ydinenergiaa ja 12 % uusiutuvaa energiaa.
Faktaa on myös se, etteivät Saksan hiilidioksidipäästöt enää supistu. Vuosien 2009 ja 2014 luvut olivat lähes samat. Vuonna 2009 Saksan hiilidioksidipäästö oli 910 miljoonaa tonnia, josta 357 miljoonaa energiasektorilta. Vuoden 2014 luvut ovat 912 ja 355 miljoonaa tonnia.
Alustavien tietojen mukaan Saksan hiilidioksidipäästöt lisääntyivät vuonna 2015. Virallista lukua ei ole vielä julkaistu.
Lähteet: Bundesnetzagentur, Fraunhofer ISE, Agora Energiewende
