Kirjoitin tämän lehden edellisen pääkirjoituksen tammikuussa. Epätavallisen kylmä talvi, joka kaiken lisäksi alkoi aikaisin marraskuun puolivälissä, yhdistettynä kaasutoimitusten vähentymiseen Venäjältä Saksaan, olivat kaksi suurinta yksittäistä syytä ennätyskorkeisiin sähkön hintoihin. Emme silloin tienneet, että Putin oli jo hyvän tovin valmistellut sotaansa.
Tätä nykyä puheenaiheina ovat kaaoksessa vellovat sähkömarkkinat, taivaisiin kivunneet sähkön hinnat, energiasota, sähkön säännöstely tulevana talvena ja niin edelleen. Elämme todellakin vaikeita aikoja. Käytännössä kaikki ongelmat ja riskitilanteet, joista energia-ala on usean vuoden varoitellut, kävivät toteen Putinin hyökätessä Ukrainaan. Tiedotusvälineiden aiemmin tylsinä sivuuttamista aiheista uutisoidaan yötä päivää. Nyt niistä nimittäin saa vetäviä otsikoita.
Tiedotusvälineet paisuttelevat nykypäivän tilannetta ja lietsovat kansan joukossa liiallista huolta. Olkiluoto 3:n (OL3) testikäyttö on sujunut kesän ajan hyvin. Suunnittelemattomia pysähdyksiä on tapahtunut, vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin mitä vastaavan, monimutkaisen laitoksen koekäytössä voidaan odottaa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että OL3:a ajetaan tulevana talvena täydellä teholla.
Tämä tarkoittaa, että meillä on Suomessa enemmän käytettävissä olevaa sähkökapasiteettia kuin vuosiin, vaikka sähkön tuonti Venäjältä onkin lakannut. Tuontikapasiteetti Virosta ja Ruotsista on entisellään. Ringhals 4 on kuitenkin pois käytöstä tammikuun loppuun asti, joka vaikuttaa negatiivisesti Etelä-ruotsin jo ennestään kireään tilanteeseen. Jos OL3 tai jokin muu suuri voimalaitos pysähtyy kulutushuipun aikana, saattaa lyhyeksi ajaksi muodostua tehon puute. Tämä voi pahimmassa tapauksessa aktivoida kiertävät sähkökatkot korkeintaan pariksi tunniksi, Fingridin ohjauksessa.
Tällainen tilanne ei tietenkään ole toivottava, muttei erityisen dramaattinenkaan. Se vaikuttaa huomattavasti vähemmän tavallisen suomalaisen elämään kuin sähkökatkot, joita kovat myrskyt aiheuttavat lähes vuosittain.
Toinen esimerkki on median uutisointi sähkön hinnoista. Talvipuoliskon korkeita futuurihintoja käytettiin syksyllä mittapuuna sille, miten kalliiksi sähkö talvella muuttuu. Talven futuurihinnat saavuttivat huippunsa 26. elokuuta, minkä jälkeen ne ovat laskeneet noin 35 % (tilanne 18.9.). En ole kolmeen viikkoon nähnyt ainuttakaan artikkelia futuurihintojen suuresta hinnanpudotuksesta. Mediadraama katoaa sähkön hintojen laskiessa.
Me Herrforsilla voimme auttaa kaikki uskolliset yksityisasiakkaamme talven yli ilman hinnankorotuksia, kiitos vahvan tuotantoportfoliomme ja tehokkaan suojauskauppastrategiamme. Hintamme on maan alhaisimpien joukossa ja lisäksi sähkömme sataprosenttisesti uusiutuvaa.
Herrforsin matalan hintatason vakavimpana uhkana ovat Euroopan komission 14. syyskuuta esittämät järjettömät ehdotukset. Windfall-vero tai mikä tahansa vastaava uusi vero pakottaisi meidät nostamaan sähkön hintoja yhtä paljon kuin vero meihin vaikuttaisi.
Herrfors luovuttaa jo nyt asiakkailleen tuotannon voitot alhaisten hintojen kautta. Ehdotus enimmillään 180 euron/MWh hinnasta on suunnattoman vaikea toteuttaa ja tuskin toimii käytännössä. Ehdotus sähkön säästämisestä on sen sijaan järkevä. Säästäminen ei ole ikinä pahasta.
