Järviseudun murre – itäinen kiila pohjalaismurteiden välissä

Evijärven ja lähipitäjien murresanoja

Seuraavat Evijärven ja lähipitäjien murre-esimerkit on poimittu Suomen murteiden sanakirjasta ja Suomen murteiden sana-arkistosta.

Esimerkkilauseita on muokattu helppolukuisempaan muotoon, joten äänteellisiä piirteitä ilmaisevat erikoismerkit on jätetty pois. Myös sanojen rajalla esiintyvät äänne-ilmiöt (lehemäh henki, sellasem pyssyn) on muutettu muotoon lehemä henki, sellasen pyssyn.

 

heti (esiintyy Järviseudulla muodossa het)

merkitykset:

 

1.ajasta: viipymättä, samassa, siinä t. tuossa paikassa, tuossa tuokiossa, oitis.

 

Poijat, mänkää het tekemään näijen hevosille ruvisjauhosiliput! Kerranki oltii lehtimetässä ni, kaks kärmestä oli ja sillon tuli lähtö siitä puskikosta het.

 

2.vahvikesanana: aivan, kertakaikkiaan, -pa, todella,ihan.

 

Ku het seihtemenkymmentä vankkaa leipää meni viikossa. Anna minä otan het koppakouralla (= reilusti)Lounaasta se tuulla leyhyttää het kun lehemä henkee.

 

Järviseudun asukkaita on kutsuttu leikillisesti hetjärveläisiksi.

 

hillomarja

merkitys: puolukka.

 

Hillomarjoja jos noukittiim pikkuse (mutta muuten niitä ei poimittu säilöttäväksi).

 

Pikkupoijjat ottaa karhunputkeja ja teköö siitä sellasen pyssyn, jolla ne puhaltaa hillomarjoja toistesa päällen.

 

loola

merkitys: laatikko. Tunnetaan tässä asussa myös hämäläismurteissa ja lähialueilla. Tämä on ainoa Järviseudun murteen sana, jossa yleiskielen d:tä vastaa l.

 

Tuollon yhessä loolassa vielä Hanna-vainaan kirkkovakka. Vieppäs tämä tulitikkuloola piisin karmille!

 

Alajärveläisiä on kutsuttu leikillisesti loolajärveläisiksi.

 

maittila

merkitys: kerma. Tunnetaan myös Etelä-Pohjanmaalla.

 

Maittilalla ne (ahavoituneet jalat) voijeltii ja villanen sukka pantii jalakaa. Kyllä tuli velli hyvää ku ehejään (= kuorimattomaan) maitoon keitti, jostei oo otettu yhtään maittilaa pois.

 

räivä

merkitys: julkea, pahatapainen, kärttyinen.

 

Ku kersa oli oikeen räivä ja pahanilikinen niin sanottiin jotta se o ihtiriekko. Ei se elämässä mitää poraamista oo, seun vain niin räivä ettei mikää kelepaa.

 

väkitukko, väkitukkoinen

merkitys: itsepäinen, uppiniskainen, vastahankainen.

 

Ne (eteläpohjalaiset) on väkitukkoja ja ylypeitä siitä (murteestaan). Kyllä ne on niin väkitukkosta sukua.

 

TEKSTI: Riikka Tervonen