Kaasupulan riski myös tulevana talvena

Suomi ja Eurooppa selviytyivät kaasun ja sähkön pahimmista hintaskenaarioista lämpimän talven 2022–2023 ansiosta. Mutta vaara ei ole ohi. Jos saamme kylmän talven, äärimmäiset hinnat uhkaavat jälleen.

Lämmin sää oli ratkaiseva tekijä, jonka ansiosta Eurooppa selviytyi viime talven energiakriisistä odottamattoman hyvin. Energiahuolto tulevaa talvea varten ei kuitenkaan ole turvattu, vaikka Euroopassa on kehitetty monenlaisia toimenpiteitä Venäjän kaasusodan vaikutusten torjumiseksi. Jos talvesta tulee yhtä kylmä kuin vuonna 2010, kaasuvarastot eivät tule riittämään. Ainakaan Saksassa.

Tämä käy ilmi Saksan kaa­su­varastoinnin toimialaliiton (INES, Initiative Energien Speichern) tuoreimmista mallinnuksista elo­kuulta.

Vaikka kaasuvarastot ovat talven partaalla täynnä, Saksalla on edessään vuoden 2024 tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa yhteensä 33 TWh:n kaasualijäämä – jos talvesta siis muodostuu yhtä kylmä kuin vuonna 2010.

33 TWh on enemmän kuin mitä Olkiluodon kolme ydinvoimareaktoria voivat teoreettisesti tuottaa vuodessa.

Tällaisessa skenaariossa seuraukset olisivat dramaattiset ennen kaikkea saksalaisteollisuudelle, joka nykyisen lainsäädännön mukaisesti kytketään kaasupulassa ensimmäisenä irti.

Koska kaasulla on sähköntuotannossa niin merkittävä rooli, voidaan ennustaa, että sähkön hinta tällaisessa tapauksessa ampaisisi ennennäkemättömiin lukemiin sekä Saksassa että muuallakin, myös Suomessa.

 

Ongelmaa voidaan havainnollistaa siten, että kaasun kysyntä vaihtelee suuresti vuoden mittaan ja että Saksan kaasuvarastot – valtavasta koostaan huolimatta – eivät nykypäivänä riitä täyttämään tarvetta hyvin kylminä talvina, vaikka varastoja jatkuvasti täytetäänkin.

Tässä yllä näytetään ”lämpimän” talven (v. 2020) ja ”kylmän” talven (v. 2010) lopputulos:

Kuviossa vihreä viiva näyttää kaasuvarastojen täyttötason EU:ssa sään kannalta tavallisena vuonna (kuten v. 2016), vihreä kenttä näyttää täyttötason ”lämpimänä” vuonna (2020), sininen kenttä täyttötason ”kylmänä” vuonna (2010).

Kuten näkyy, Saksan alijäämä on kylmänä vuonna 8, 15 ja 12 TWh tammi-, helmi- ja maaliskuussa.

Toisin sanoen kyseessä on dramaattinen ero säästä riippuen.

INES huomauttaa, että kaasuvarastojen asiakkaiden taloudelliset optimoinnit voivat muuttaa mallinnuksen kaasuvarastointikäyrän kulkua.

INES:in toimitusjohtaja Sebastian Bleschken mukaan on elintärkeää, että kaasuvarastoinnin infrastruktuurin laajentamista jatketaan nopeasti ja että kapasiteettia lisätään nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottamiseksi.

Euroopan tämänhetkisten toimenpiteiden arvioidaan johtavan siihen, että riittävät kaasutoimitukset myös kylminä talvina voidaan taata vasta talvella 2026/2027.

 


Sebastian Bleschke, INES:in toimitusjohtaja
Kuva: INES
TEKSTI: Svenolof Karlsson