Victor Wistbacka ja Mia Westerlund.
Gun-Marie Wiis

Herrfors investoi energian varastointiin

Laajamittainen tuuli- ja aurinkovoima voivat tuottaa paljon sähköä halpaan hintaan, kunhan säät suosivat. Tyynellä säällä ja pimeällä ne ovat sen sijaan arvottomia – paitsi jos niiden tuottaman energian voi varastoida.

Tämä tekee akuista mielenkiintoisia; etenkin sellaisista akuista, jotka voidaan liittää järjestelmiin, joissa energiaa hyödynnetään joustavasti. Akut ovat myös äärimmäisen kiinnostavia sähköjärjestelmän vaatiman jatkuvan tasapainottamisen kannalta. Tasapainottamistarve on lisääntynyt dramaattisesti tuuli- ja aurinkoenergian osuuden kasvaessa energiajärjestelmässä.

Tasapainottaminen tehdään erilaisilla lisäpalveluilla, joiden osalta Fingridillä on operatiivinen rooli Suomessa. Pohjoismaisella tasolla lisäpalvelut muodostavat nykyään miljardien markkinat.

”Ja olemme vasta tämän kehityksen alussa. Lisäpalvelujen tarve tulee kasvamaan, akkuteknologia kehittymään ja akkujen hintoja tullaan painamaan alas”, kertoo Herrforsin kehityspäällikkö Victor Wistbacka.

Wistbacka on itse pistänyt alulle Herrforsin tämänhetkisen investoinnin, jossa Herrfors Verkon sähköasemalle Oravaisiin asennetaan akku yhdistettynä Herrforsin lämpövoimalaitoksen sähkökattilaan Ylivieskassa. Akun ja sähkökattilan sijoittamisella eri paikkakunnille ei ole järjestelmän kannalta väliä.

Akun kapasiteetiksi tulee 6,7 MW/6,7 MWh, mikä tarkoittaa sitä, että akun teho on 6,7 MW (yhtä paljon kuin hyvin suuren tuulivoimalan) ja se voi varastoida tai luovuttaa energiaa sen verran tunnin ajan.

Sähkökattilan teho on alustavasti 4,8 MW. Jos suunnitelmat toteutuvat, sähkökattila asennetaan paikalleen kesällä ja akku v. 2025 alussa.

Herrforsin energiaprosessien kehittäjä Mia Westerlund kertoo, että akulla ja sähkökattilalla osallistutaan lisäpalvelumarkkinoilla taajuuden tasapainottamiseen.

”Akun ja sähkökattilan yhdistelmän hienous piilee siinä, että sähkökattila voi tuottaa kaukolämpöä Ylivieskalle silloin, kun se ei tue akkua. Saamme työkalut kokonaistaloudelliseen optimointiin perustuen sähkön senhetkiseen hintaan ja Fingridin reservimarkkinoiden hintatasoon”, Mia Westerlund kertoo.

KUVAT: Gun-Marie Wiis