Kaikki eivät ehkä tiedä, mistä Katternö-konserni on saanut nimensä. Tarina alkoi itse asiassa juuri täältä, Pedersören Katternön kylän kytkinlaitoksesta kasitiestä itään.
Kun laitos kytkettiin ensimmäisen kerran verkkoon, 5. joulukuuta 1963 klo 13.00, yhtiön nimi oli Katternö Transformatorstation Ab ja se oli paikallisten sähköyhtiöiden yhteistyöhanke.
Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Ähtävän, Björkforsin ja Herrforsin paikalliset yhtiöt eivät olleet aiemmin priorisoineet yhteistyöratkaisuja, mutta lopulta niillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Syynä oli sähköpula – sellainen, joka ei tuntunut loppuvan koskaan.
Pelastus löytyi mahtavasta Pohjolan Voimasta, jonka johdot ohittivat alueen mm. Katternössä. Pohjolan Voima ei kuitenkaan ollut kiinnostunut toimittamaan sähköä paikallisille pohjalaisille pienasiakkaille.
Ratkaisun keksi lopulta Pietarsaaren yritteliäs kaupunginjohtaja Paul Hallvar poliittisella taituruudellaan. Hallvar toimi kaupunginjohtajana vuodesta1952 traagiseen kuolemaansa asti Koivulahden lentoturmassa v. 1961.
Ratkaisevat neuvottelut käytiin joulukuussa 1955. Paikalliset yhtiöt sopivat yhteisen, sähkön ostoyhtiön perustamisesta. Jopa Pohjolan Voima hyväksyi ratkaisun.
Tästä kului kahdeksan vuotta Katternö-aseman valmistumiseen. Ensimmäinen sitova sopimus Pohjolan Voiman kanssa kattoi 1,5 megawatin perustehon ja 6,7 megawatin huipputehon. Se oli silloin paljon, mutta tänä päivänä mitätöntä.
Vuonna 2023 Katternö-konserni painii itse jättiläisten kanssa samassa luokassa alkuperäiseen muuntajayhtiöön verrattuna. Takana on lukuisia sähkön- ja lämmöntuotannon laajennushankkeita yksin tai yhdessä muiden kanssa, verkon rakentamista, muiden yhtiöiden hankintoja ja fuusioita.
Katternö-asema seisoo vieläkin paikallaan Katternö-ryhmän sähkönjakelun napana. Vanhat komponentit on nyt vaihdettu uusiin – erottimista, kytkimistä ja mittausmuuntajista lähtien – sekä päivitetty täysin erilaisiin ulottuvuuksiin kuin alussa.
Alla muutamia teknisiä tietoja aseman uudesta statuksesta: 6 kappaletta 110 kilovoltin lähtöjä, kiskokatkaisija, muuntajakenttä, tuplakiskojärjestelmä, 16-metrinen tuplaportaali, suojalaitteiden uudistus jokaiselle lähdölle, jokainen modernilla distanssisuojalla varustettuna.
Samalla voimajohto Pietarsaarta ja kauemmas Alholmaa kohti on asennettu valtatien yläpuolelle tavallista korkeammalle, millä pyritään vastaamaan tulevaisuuden erikoiskuljetusten korkeusvaatimuksiin.
Uuden kiskon ansiosta asema kykenee mm. siirtämään ja jakamaan lähialueelle rakennetun tai rakennettavan tuulivoiman tehot optimaalisesti, selittää Herrfors Nät-Verkon alueverkkoinsinööri Carl-Johan Nylund.
Tämä ei tarkoita, että verkon kapasiteetti olisi nyt varmistettu alueen kaikkia ajankohtaisia tai eri suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimahankkeita varten.
Herrfors Nät-Verkon tähänastiset sopimukset – Storbackenin, Kröpulnin, Storbötetin, Sandbackan ja Mörknässkogenin tuulivoimapuistot – ovat jo kiinnittäneet alueverkon tämän osan kapasiteetin. Herrfors Nät-Verkko voi tarjota uusia tuulivoimaliittymiä vasta aikaisintaan v. 2027, kertoo Herrfors Nät-Verkon toimitusjohtaja Kristian Finell.
Katternö-aseman rakennushistoriaa värittää dramaattinen tapahtuma, josta on pitkään puhuttu alan ihmisten parissa. Tarina menee näin:
Huhtikuun 9. päivää 1963 odotettiin suurella jännityksellä. Tilattu muuntaja oli saapunut edellispäivänä erikoisvalmisteisella rautatievaunulla Vaasasta Kolppiin. Kyseessä ei ollut tavallinen kuljetus – muuntaja painoi 80 tonnia ja se piti kuljettaa erikoisvalmisteisella vaunulla, joka itsessään painoi 29 tonnia, lopulliseen määränpäähänsä maanteitä pitkin.
Oli helpotus, että muuntaja pääsi näinkin pitkälle. Kuljetusta oli suunniteltu tammikuusta lähtien. Anottu liikennelupa sensijaan venyi viikkokaupalla. Kun se vihdoinkin saapui, alkoi rautateillä lakko.
Lopulta kevät oli ehtinyt niin pitkälle, että toinen riski muuttui todelliseksi; kuljetuksen viimeinen pätkä onnistuisi vain, jos maa olisi jäässä. Muussa tapauksessa 109 tonnin vaunu uppoaisi väistämättä maahan.
Testiajo tehtiin etukäteen. Oli selvää, että kuljetuksen täytyisi tapahtua silloin, kun halla olisi vielä maassa eikä aurinko olisi noussut liian ylös.
Ongelmat alkoivat jo Kolpin asematien päässä, kun kuljetusvaunun rengas upposi pehmeällä tieosuudella. Asia saatiin lopulta ratkaistua ja matkanteko jatkui suunnitelmien mukaan, kunnes ajoneuvon moottori yhtäkkiä sammui kasitiellä. Kaikki yritykset moottorin käynnistämiseksi epäonnistuivat.
Pietarsaaresta kutsuttiin korjaajat. He selittivät, että ajoneuvoon täytyi tilata varaosia – ilmateitse.
Tulevana yönä paikalle saatiin uusi hinausauto, ja muuntajaa päästiin jälleen kuljettamaan yksi etappi 04.40–05.40 välisenä aikana, Ähtävänjoen suun tienhaaraan asti. Samana aamuna odotettiin varaosia alkuperäiseen hinausautoon, joka oli välttämätön viimeistä etappia varten.
Varaosia ei kuulunut. Ne oli vahingossa lähetetty Kokkolaan.
Auto saatiin kuntoon vasta seuraavana aamuna. Yksi hinausauto veti, toinen työnsi. Avuksi otettiin myös caterpillar. Yhtäkkiä sää muuttui ja pakkanen alkoi nopeasti väistyä.
Loppuvaihe oli kriittinen. Renkaiden alle laitettiin kantolevyjä ja työmiehet taistelivat raivokkaasti aikaa vastaan viimeiset metrit maalia kohti.
Ja niin vain hanke onnistui! ”Pienikin viivästys olisi ollut kohtalokas”, kerrotaan Katternö-yhtiön vuosikertomuksessa.
Historiallisia tapahtumia
1943 Joukko metsäteollisuusyhtiöitä perustaa Pohjolan Voiman.
1949 Pohjolan Voiman ensimmäinen vesivoimalaitos, Isohaara, otetaan Kemijoella käyttöön.
1955 Ratkaiseva kokous 9. joulukuuta. Pietarsaaren seudun paikalliset sähköyhtiöt sopivat yhteisistä sähkön ostoista Pohjolan Voimalta.
1956 Katternö nostetaan esiin sopivana paikkana sähköasemalle.
1961 Tulevan kytkinlaitoksen piirustukset valmistuvat.
1963 Katternö-asema otetaan käyttöön 5. joulukuuta.
1964 Katternö-yhtiön ensimmäinen sopimus Pohjolan Voiman kanssa allekirjoitetaan 6. maaliskuuta.
1967 110 kilovoltin johto Katternön ja Pietarsaaren välillä vihitään käyttöön 13. kesäkuuta.
1974 Katternö-yhtiö hankkii 50 prosentin omistusosuuden Perhonjoki Oy:stä, joka aloittaa ensimmäisenä vesivoiman tuotannon koekäytön Perhonjoen Kaitforsissa v. 1981.
1976 Katternö-yhtiö ostaa Oy Herrfors Ab:n ja nousee näin itsenäiseksi sähköntuottajaksi ja -jakelijaksi – tästä alkoi kehitysmatka, joka on nyt jatkunut 47 vuotta.
