Jopa Sofie Wissin kaltainen asiantuntija myöntää, että EU:n uusi CSRD-kestävyysdirektiivi on visainen.
”Jos sitä kuitenkin tarkastelee hieman kauempaa ja miettii, miksi teemme tämän, asiat kirkastuvat. Ainakin minulle ja meille Herrforsilla. Kyse ei ole vain oikeiden lukujen esittämisestä raportoitavaksi, vaan myös siitä, että tarkastelemme toimintaamme uudesta perspektiivistä ja löydämme sekä kehitysmahdollisuuksia että uusia tapoja työskennellä ja ajatella.”
CSRD-direktiivi astui voimaan tammikuussa 2023, ja lakisääteinen raportointi lähestyy vähitellen. Direktiivi otetaan käyttöön vaiheittain. Herrfors kuuluu ryhmään kaksi, jonka tulee toimittaa virallinen ja tarkistettu kestävyysraportti viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksen yhteydessä, toimintakertomukseen integroituna.
”Päätimme ryhtyä toimeen mahdollisimman aikaisin ja laadimme testiraportin mahdollisesti jo seuraavan vuoden tilinpäätöksen yhteydessä”, kertoo Sofie Wiss, Herrforsin kestävyyteen keskittyvä Business Controller.
Työ alkoi niin kutsutulla DMA:lla, kaksinkertaisella olennaisuusanalyysillä, joka muodostaa kaiken kestävyystyön perustan. Mitkä ovat tärkeimmät kestävyysnäkökohdat, ja mitä ovat sidosryhmien näkemykset ja toiveet?
Analyysin tarkoituksena on auttaa yritystä keskittymään asioihin, joihin se voi todella vaikuttaa ja jotka ovat tärkeitä.
Sofie Wiss työskentelee tiiviisti johtoryhmän kanssa ja kuuntelee tarkasti kaikkien osastojen palautetta. Myös henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät on sisällytetty työhön asiakaskyselyn avulla: 1 200 satunnaisesti valittua vastaajaa on saanut antaa mielipiteensä Herrforsin kestävyystyöstä.
Wiss on myös haastatellut yhdeksää sidosryhmää siitä, mitä kestävyys tarkoittaa heille ja miten Herrfors voi vastata heidän odotuksiinsa ja toiveisiinsa.
”Vastausten lukeminen oli erittäin mielenkiintoista, ja etenkin kyselyn avoimet kysymykset antoivat meille arvokasta tietoa. Lisäksi haastattelut osoittautuivat hyväksi työkaluksi, jolla saatiin nopeasti kiinni tärkeimmistä asioista.”
”Aihe on erittäin laaja, ja keskustelimme melko syvällisesti arvoista ja tulevaisuuden kysymyksistä, erityisesti uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän näkökulmasta.”
Herrforsissa keskustellaan myös sosiaalisista kysymyksistä ja yhtiön hyvästä hallintotavasta.
Seuraava vaihe oli niin kutsuttu GAP-analyysi, jolla selvitettiin, millaista tietoa ja dataa yrityksellä jo on ja mitä siltä vielä puuttuu.
Wiss on pohjatyön perusteella laatinut suunnitelman sille, missä järjestyksessä kaikki toteutetaan. Hänen mukaansa tämä on ainoa järkevä tapa päästä alkuun ja edetä.
”Direktiivi on erittäin kattava, ja meidän tulee etenkin pienenä toimijana ensin päättää, missä järjestyksessä teemme kaiken. Joitain vaatimuksia voi lykätä parilla vuodella, kun taas toiset täytyy huomioida jo alusta alkaen.”
Sosiaalinen näkökulma muodostaa kestävyystyön toisen osan. Sen suhteen Herrfors ja tytäryhtiö Herrfors Verkko ovat työskennelleet pitkäjänteisesti rakentaakseen vakaan ja toimitusvarman alueellisen sähköverkon. Työ on myös painottunut työnantajabrändäykseen, yhteiskuntatukeen, työturvallisuuteen, työpaikkojen luomiseen alueelle ja paikallisten alihankkijoiden palkkaamiseen mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaaliseen näkökulmaan sisältyvät myös arvoketjun, kuluttajien ja oman henkilöstön oikeudet. ESG:n kolmas näkökohta kattaa yrityksen hallintotavan periaatteet.
”Herrfors on jo pitkään työskennellyt kestävästi, mutta emme aina ole olleet niin hyviä dokumentoimaan ja esittelemään toimintaamme. CSRD-direktiivissä on hienoa, että nyt saamme foorumin ja mallin, jolla kertoa kaikesta hyvästä työstämme”, Wiss kertoo.
Työ jatkuu syksyllä lisätietojen keräämisellä ja hiilidioksidilaskelmilla, jotta sisältöä voidaan suunnitella tarkemmin. Lisäksi tulee löytää oikea taso raportin laajuudelle ja eri osien muotoilulle.
Kestävyysraportissa ei ole kyse vain numerosarakkeista, vaan se toteutetaan pääasiassa tekstimuodossa.
”Työ on jännittävää, koska kaikki on uutta. Ei ole olemassa valmiita malleja tai raameja, mikä tarkoittaa, että saan roolissani olla mukana rakentamassa jotain täysin uutta.”
On toki alakohtaisia kysymyksiä, jotka ratkaistaan ylemmällä tasolla, mutta myös paikallisia tekijöitä, jotka Herrforsin on otettava huomioon itse.
”Kaiken uutuus näkyy myös tilintarkastajien toiminnassa. He lopulta hyväksyvät raporttimme, mutta heilläkään ei vielä ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin.”
Vaikka kestävyysraportointi on tässä vaiheessa varsin byrokraattista, Sofie Wiss haluaa muistuttaa työn tärkeydestä:
”Tarkoituksena on luoda läpinäkyvyyttä sen suhteen, miten yritys työskentelee kestävyyden parissa, koska loppujen lopuksi asia koskettaa koko yhteiskuntaamme. Ja sitä, miten elämme tulevaisuudessa.”
Tärkeitä termejä
CSRD: EU-direktiivi, joka sääntelee yritysten kestävyysraportointia. Englanniksi Corporate Sustainability Reporting Directive.
DMA: Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi, joka muodostaa yrityksen kestävyysraportoinnin perustan. Arvio siitä, miten yritys vaikuttaa eri kestävyysnäkökohtiin ja miten ne vaikuttavat siihen.
GAP-analyysi: Kuvaus yrityksen nykytilasta sekä puutteista, jotka tulee korjata.
ESG: Environmental, social and governance, eli ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa – kestävyysraportoinnin kolme kulmakiveä.
ESRS: European Sustainability Reporting Standards, raportoinnin standardit.
Aikataulu
Raportointi 2025: Suurimmat yritykset, jotka jo kuuluvat NFRD-direktiivin, eli muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin piiriin – tuli voimaan ennen CSRD:tä.
Raportointi 2026: Suuret yritykset, joilla on yli 250 työntekijää ja yli 50 miljoonan euron liikevaihto.
Raportointi 2027: Pörssilistatut pk-yritykset, pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset luottolaitokset sekä vakuutusyhtiöt.
Lähteet: Sofie Wiss, KPMG
