Nauhoitetut haastattelut
Isän laulut ja kertomukset sytyttivät tyttären innostuksen historiaan ja kirjoittamiseen. Paikallishistoriallisten kirjoitusten lisäksi Marjatta on julkaissut runokirjoja.
”Monet ryhtyvät tutkimaan sukunsa historiaa vasta vanhoina, mutta minun kiinnostukseni heräsi jo lapsena. Historia oli lempiaineeni koulussa, ja sain ensimmäisen kirjoitukseni julkaistua lehdessä jo 13-vuotiaana. Laitoin lehden pöydälle niin, että isäni näkisi nimeni artikkelin alla, ja hän oli juuri niin ylpeä minusta kuin toivoinkin”, Marjatta muistelee.
Marjatta opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja palasi sen jälkeen kotiseudulleen opettajaksi. Hän jatkoi suku- ja kotiseutututkimusta työ- ja perhe-elämänsä ohella. Täydentääkseen kirkonkirjojen tietoja hän haastatteli ihmisiä, jotka kertoivat henkilökohtaisista kokemuksistaan.
”Näitä haastatteluja löytyy C-kaseteilta usean laatikollisen verran”, kertoo Marjatan poika Urpo Pulkkinen, joka auttaa äitiään arkipäiväisissä askareissa.
Tutkimus johti myös muiden veteliläissukujen, mm. Cainon ja Torpin historian selvittämiseen.
”Kirjoitin aluksi vain omasta suvustani, mutta suuren kiinnostuksen takia tutkimukseni laajeni. Olen saanut paljon palautetta, eikä kukaan ole ollut vihainen historiankirjoituksestani.”
Urheilumenestyksiä
Maanviljely on vuosien mittaan ollut Vetelin kylien suurin elinkeino ja jättänyt jälkensä seudulle. Nykypäivän tunnetuin veteliläinen lienee Esko Aho, 1990-luvun alun pääministeri ja Tarja Halosen vastaehdokas v. 2000 presidentinvaaleissa. Vaikka Aho usein yhdistetään Kannukseen, hän itse asiassa varttui ja kävi koulunsa Vetelissä.
”Hän käy toisinaan kylässä Kaleva-isänsä luona, joka asuu tuolla Räyringin toisella puolella”, Marjatta osoittaa.
Urpo Pulkkinen haluaa nostaa esille Paavo Kotilan, Bostonin maratonin v. 1960 voittajan ja moninkertaisen maratonin SM-kultamitalistin. Kotila muutti myöhemmin Ouluun, jossa on v. 1979 lähtien järjestetty Kotilan lenkki − veteliläispojan mukaan nimetty juoksutapahtuma.
Vetelin historiassa on yhteys myös Arsi Harjuun, joka voitti kuulantyönnön kultaa Sydneyn olympialaisissa v. 2000. Harju on tiettävästi kotoisin Kurikasta, mutta hänen isoisänsä harjoitteli kuulantyöntöä Vetelistä löytyneillä kanuunankuulilla, jotka olivat peräisin Otto von Fieandtin joukkojen taistelusta venäläisiä vastaan v. 1808. Tämä tarina saattaa hyvinkin nousta kesällä jonkun lomalaisen mieleen hänen seistessään sukutilalla polttopuita pilkkoen. Silloin hän tietää, kenelle soittaa.
