Kuusi kasvoi täällä meillä ilmeisesti jo pian jääkauden mannerjään alettua sulaa. Tähän lopputulokseen ovat päätyneet Uumajan yliopiston luonnonmaantiedon emeritusprofessori Leif Kullman ja hänen tutkijakollegansa Ruotsin tuntureilta tehtyjen löytöjen perusteella.
Vanhin löydös, pala kuusenrunkoa, on 13 800 vuoden takaa, näin amerikkalaisen Beta Analytics -laboratorion tekemien C14-radiohiiliajoitusten mukaan.
Löydökset sisältävät myös kuusenkäpyjä, vanhimmat n. 11 200 vuotta. Kävyt löydettiin viime aikoina sulamisvaiheessa olleen Tärnajäätikön alapuolelta.
”Koska kuusi on voinut kasvaa näin ylhäällä tuntureilla, alueella on täytynyt olla vähintään pari astetta lämpimämpää nykyiseen verrattuna kävyn muodostuessa. Se myös kumoaa koulukirjojen teoriat siitä, että kuusi olisi myöhäinen tulokas. Itse asiassa se oli ensimmäisiä alueelle saapuneita puita”, Leif Kullman selittää.
Jäätikössä säilyneet kasvilöydöt voivat myös osaltaan auttaa muodostamaan parempaa kuvaa mannerjään laajuudesta ja sulamisesta.
”Voimme asettaa kyseenalaiseksi, miten paksu mannerjää oli ja milloin se suli. Se näyttää tapahtuneen paljon luultua aiemmin. Ja se näyttää koskevan ainakin koko Ylä-Norrlantia”, Leif Kullman sanoo:
”Marssi seuraavaa jääkautta kohti alkoi itse asiassa jo 10 000–9 000 vuotta sitten, kun tunturiseutujen ilmasto oli kaikkein lämpimimmillään. Metsää kasvoi tuolloin 500–600 metriä nykyistä puurajaa korkeammalla. Pohjoisten leveysasteidemme lämpötila on sen jälkeen laskenut vähitellen noin kolme astetta ja saavutti kaikkien aikojen matalimmat luvut 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.”
”Vielä 5 000–6 000 vuotta sitten meillä oli tuskin yhtään jäätikköä Skandinaviassa. Nyt niitä on liki 2 000”, Leif Kullman sanoo.
