Rofenerin jäätikköjärvi kuvattuna v. 1601
Wikipedia

Mikä ilmasto on paras?

Jalle: Minun puolestani jokainen saa itse valita mieli-ilmastonsa. Ilmasto on vaihdellut niin paljon jo tuhannen viime vuodenkin aikana, että valittavana on monta vaihtoehtoa. Mutta yhtä hyvin voitaisiin kysyä, mikä on pahin ilmasto. Hyvänä valintana sellaiseksi on Suomen lähihistoriassa tarjolla 1860-luvun katovuodet ja niiden nälänhätä ja lavantautiepidemia. Runeberg kuvasi olosuhteita:

 

Tuli kevät, hanki suli mailta,

myötänsä vei puolet orahista,

tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet

tähkäpäistä,

tuli syksy, kaikki ryösti halla.”

 

Janne Sibeliuksen (Jeanin nimi oli alunperin Janne) isä sai tartunnan ja kuoli lavantautiin v. 1868 hoitaessaan potilaita Hämeenlinnan kaupungin- ja sotilaslääkärinä. Perhe muutti Jannen äidinäidin luo samaan kaupunkiin – isoäiti oli ankara pianonsoiton opettaja ja löi Janne-poikaa sormille, jos tämä soitti väärin. Joten ehkä meidän on kiittäminen ankaraa ilmastoa Finlandiasta ja viulukonsertoista.

Ilmasto vauhditti myös rautatien rakentamisesta. Vuonna 1870 vihitty Riihimäen ja Pietarin välinen rataosuus rakennettiin pitkälti hätäaputyönä, ratatyöntekijöinä katovuosien köyhdyttämät. Radan valmistuttua saatoimme saada vilja-apua idästä, kun sato Suomessa epäonnistui.

Alpeilla voidaan vanhojen asiakirjojen ansiosta seurata kylmemmän ilmaston aiheuttamaa hätää. Kasvavat jäätiköt ”söivät” kokonaisia kyliä, ja muodostuneista jäätikköjärvistä aiheutui usein tuhoisia seurauksia. Tämä (ylhäällä) lienee vanhin kuva, elokuulta 1601, Rofener Eissee -jäätikköjärvestä Alppien Ötz-laaksosta (josta muinainen ”jäämies” Ötzi löydettiin). Jäätikköjärvi muodostui Vernagtferner-jäätikön kasvaessa, ja kun järvi sitten purkautui jäämassojen läpi, hyökyaalto upotti alapuolella sijainneen Inn-laakson ja repi mukaansa taloja ja kirkkoja. Tuho toistui useita kertoja, pahimmat vahingot sattuivat v. 1678. Viimeisimmällä kerralla v. 1845 kymmenmetrinen hyökyaalto pyyhkäisi yli osan laaksoa.

Kaudella 1850–1970 alppijäätiköiden laajuus supistui noin kolmasosalla ja tilavuus puolella. Vielä 1980-luvulla lämpenemistä kuvattiin yleisesti ”ilmaston paranemisena” ja viilentymistä pidettiin uhkana. Verkosta löytyy tästä helposti vanhoja lehtiartikkeleita. Tässä vieressä esim. New York Times ja Time-aikakauslehti.

Time kysyy v. 1974, onko tulossa uusi jääkausi. ”Tutkijat ovat löytäneet uusia viitteitä globaalista jäähtymisestä”, alussa todetaan.

New York Times kirjoittaa v. 1978, ettei kansainvälinen asiantuntijaryhmä näe merkkejä siitä, että 30 vuotta kestänyt jäähtyminen olisi lähenemässä loppuaan.