Koivunmahla vahvistaa, ainakin jos Karl-Erik Antuksen tavoin kerää sitä satoja litroja joka ilta alkukesän ajan.
Karolina Isaksson

Puista valuu taas rahaa

Huhtikuun puolivälistä neljä–viisi viikkoa eteenpäin he ovat keränneet puoli miljoonaa litraa puhdasta koivunmahlaa, josta suurin osa menee vientiin. Tämä on nykyajan tervanpolttoa, joka tarjoaa metsänomistajille ja yrittäjille uusia ansaintamahdollisuuksia.

Karl-Erik Antus on metsänomistaja ja asuu Karvsorissa Vöyrillä. Hän toimittaa samoin kuin viitisenkymmentä muutakin metsänomistajaa koivunmahlaa sopimuspohjaisesti Arctic Birch Oy:lle. Katternö-lehden vieraillessa Karvsorissa ja sen naapurikylässä Kaitsorissa mahlakausi on kestänyt viikon ja sen odotetaan jatkuvan vielä useita viikkoja.

”Minun ei kyllä tarvitse mennä kuntosalille mahlakaudella. Askelmittari näyttää 20 000 askelta joka ilta”, Karl-Erik Antus puuskahtaa kiitäessään koivujen väliä ja raahatessaan täysiä sankoja peräkärryyn, joka on kytkettynä mönkijän taakse.

Kun hän päiväaikaan työskentelee autonkuljettajana, koivut valuttavat mahlaa niiden juurelle asetettuihin sankoihin. Mahla on kerättävä joka ilta ja toimitettava Arctic Birchille.

”Se on rankkaa raadantaa mutta kerään satoa kotinurkilla ja toimituspaikka on kolmen kilometrin päässä. Kun sijainti on tämä ja tontilla on näin monta koivua, mahlalla voi itse asiassa ansaita muutaman lantin”, hän toteaa.

Oltava tuoretta
Pitkän ja kylmän talven ja mahlankeruun ja -käsittelyn kahden intensiivikurssin jälkeen hän aloitti keruun huhtikuun puolivälissä. Mahlantoimittaja saa luvan ostaa itse letkut, mutta Arctic Birch maksaa sangot ja desinfiointiaineet.

”Meidän, siis toimittajien, on tärkeää huolehtia hygieniaketjun säilymisestä aina metsästä tavaran vastaanottoon saakka”, hän sanoo ja suihkauttaa ainetta juuri tyhjennetyn sangon kannelle.

Karl-Erik Antus jatkaa ahkerointia meidän lähtiessämme matkaan. Koivunmahla on korvannut voin ja juuston Kaitsorin vanhassa meijerissä. Kim Finne ja Samuel Granholm perustivat Arctic Birch Oy:n v. 2016, ja yhtiö osti samana vuonna kiinteistön, jossa he ottavat vastaan ja käsittelevät koivunmahlan.

”Kiinnostuksemme koivunmahlaan heräsi runsaat 10 vuotta sitten. Kehitimme ensin tekniikan mahlan säilyvyyden pidentämiseksi, sitten kehitimme tuotteita ja rakensimme asiakaspiiriä. Siitä se on kasvanut, ja markkinoiden kiinnostus tuotetta kohtaan lisääntyy koko ajan”, Kim Finne kertoo odottaessamme, että päivän toimituksia aletaan pinota lastauslaiturin edustalle.

Rekrytoi abiturientteja
Useimmat toimittajat tulevat 50 kilometrin säteeltä, mutta verkosto ulottuu Raippaluodosta Markbyhyn.

”Teknisesti mahlaa voi kerätä neljä, viisi viikkoa, kaudet hieman vaihtelevat, mutta me lopetamme, kun olemme saaneet tarvitsemamme määrän.”

Keskimääräinen päivätoimitus on noin 500–600 kiloa. Jotkut tuovat alle 100 kg, toiset tuovat 2000 kg joka päivä keruukauden ajan.

”Kirjaamme joka toimituksen kilomäärän ja maksamme kauden päätyttyä”, Kim Finne kertoo.

Arctic Birch rekrytoi vastaanottoon sesonkityöntekijöitä helmikuussa eikä työntekijöiden saannissa ole ollut ongelmia.

”Huippusesongin ajankohta sopii aika hyvin niille, jotka kirjoittavat sinä vuonna ylioppilaaksi. Täällä vastaanotossa tarvitaan paljon käsiä, sangot pitää tyhjentää ja pestä ja monta muutakin käytännön askaretta on tehtävänä.”

Kun tuore koivunmahla saapuu vastaanottoon, se imetään suureen ammeeseen ja sen jälkeen siirretään hygieniahuoneeseen, jossa se käsitellään Arctic Birchin oman säilyvyysprosessin mukaisesti.

”Olemme tehneet paljon työtä prosessin eteen ja kehittäneet tekniikan, jolla voimme kuljettaa ja säilyttää koivunmahlaa ilman lisäaineita. Jouduimme käymään läpi mittavan sertifiointiprosessin, jotta voimme myydä koivunmahlaa luomutuotteena.”