Paikallisesti vaihtelevat markkinamallit voivat osaltaan auttaa saavuttamaan Euroopan energiapolitiikan tavoitteet, näin toteaa Puolan kantaverkkoyhtiö PSE, Polskie Sieci Elektroenergetyczne.
Sanoma on päinvastainen kuin EU:n linja, jossa kaikki jäsenmaat liitetään yhteen markkinamalliin.
PSE:n uudessa raportissa ”Euroopan sähkömarkkinat – diagnoosi” kuvataan, miten Euroopan sähköjärjestelmän ohjaaminen ja tasapainottaminen muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi. Nykyisen sähkömarkkinan uudistaminen on välttämätöntä järjestelmän vakauden takaamiseksi ja loppukäyttäjien energiakustannuksen kasvun pysäyttämiseksi, raportissa todetaan.
”Sen sijaan että pyrittäisiin varmistamaan yhdenpitävät kannustimet markkinasegmentin kaikille toimijoille, päättäjät keskittyvät lisäämään valtionrajat ylittävää kapasiteettia, myös sen yli, mihin verkko fyysisesti pystyy”, toteaa PSE:n toim.joht. Eryk Kłossowski.
Hän viittaa meneillään olevaan sähköjärjestelmän tekniseen muutokseen ja trendiin, jossa pieniä tuotantoyksiköitä hajautetaan eri puolille sähköjärjestelmää ja kysyntäjoustoja lisätään. Pitkäjänteiset investointisignaalit laajoilla maantieteellisillä tarjousvyöhykkeillä ovat tämänsuuntaisessa kehityksessä lähestulkoon mahdottomia.
”Euroopassa nyt keskusteltava uusi lainsäädäntö ei pysty ratkaisemaan tätä vaan pyrkii ratkaisemaan eilisen ongelmia. Meidän pitäisi tarttua ongelman syihin, ei oireisiin”, Eryk Kłossowski sanoo.
Puolan kantaverkkoyhtiö pyrkii nyt tämä provokatiivinen raportti kainalossaan käynnistämään keskustelua Brysselissä Itävallan puheenjohtajakaudella.
Ruotsalaisen asiantuntijan mukaan puolalaisten puheissa on paljon perää.
”Miksi maan tai alueen pitäisi kantaa suurempaa kuormaa ja ehkä altistaa itsensä käyttövarmuudessa ja kustannuksissa suuremmille riskeille vain koska se olisi hyväksi koko EU:n kannalta?”
”Päin vastoin voidaan kysyä: Miksi Suomen tai Ruotsin jotain runsaasti säästä riippuvaista voimaa sisältävää paikallisverkkoa ei voitaisi hyödyntää niin, että esimerkiksi lähellä sijaitseva kaupunkiverkko, jossa tuulivoimaa ei ole, voisi hyötyä tuotannosta?”
On löydettävä optimaalisesti toimiva jakamispolitiikka (hinnoittelu-/korvausmalli).
