Näin Svenska Kraftnätin käyttöasiakirjoissa kuvataan ydinenergian äkillistä menetystä. Liila kuvastaa ydinvoimaa.

Ruotsissa ”hyvin vakava” käyttöhäiriö

Kello on 6.40 huhtikuun 26. päivänä 2023. Suunnitelmana on avata kauko-ohjauksella 220 kilovoltin erotin Hagbyn kytkinlaitoksen suunnitellun huollon yhteydessä, Tukholmasta pohjoiseen.

Se ei onnistu. Asema ilmoittaa erottimesta vääriä tietoja, minkä jälkeen toinen erotin avataan – suora poikkeama käyttöjärjestyksestä. Seurauksena on oikosulku.

Aseman automaattinen suojareleistys ei tässä tilanteessa toiminut oikein, minkä syynä oli kaksi toisistaan riippumatonta virhettä – osin rakennevika, osin laukaisupiirin vika.

Seurauksena syntyi aivan liian matala käyttöjännite seitsemäksi sekunniksi, millä oli laajat vaikutukset Tukholman alueella; muun muassa metrot pysähtyivät. Forsmarkin kolmesta ydinreaktorista kaksi kytkeytyi automaattisesti irti.

Tätä seurannut 2 130 megawatin yhtäkkinen menetys oli sähköjärjestelmälle niin valtava shokki, että suuri osa Ruotsista olisi saattanut pimentyä – ja vaikutukset olisivat kenties ulottuneet Suomeenkin asti.

Kaikeksi onneksi ympäröivien sähköalueiden käyttämätön siirtokapasiteetti oli sillä hetkellä huomattava, minkä ansiosta massiivinen blackout voitiin välttää.

Svenska Kraftnätin jälkianalyysin yhteydessä nousi esille merkittävä havainto: Forsmarkin kolmaskin reaktori oli nimittäin ”erittäin lähellä” automaattista irtikytkeytymistä.

Svenska Kraftnätin mukaan jännite saattoi käytännössä alittaa häiriön­sietovaatimukset sekunteja vian ilmaantumisen jälkeen.

Jos kolmaskin reaktori olisi pudonnut pois, sähköjärjestelmä olisi menettänyt yli 3 000 megawattia tehoa yhdellä kertaa, mikä ylittää selkeästi sähköjärjestelmän käytön turvallisuusmarginaalit.

Ruotsin sähkönkäyttäjät saavat siis ehkä kiittää mittausjärjestelmän epätarkkuutta siitä, etteivät he joutuneet kokemaan suurimittaista, automaattista irtikytkeytymistä.