Daniel Liljeberg, Ruotsin energia­ministerin valtiosihteeri.
Ruotsin hallitus

Ruotsin energiapolitiikan uusi suunta

Ruotsin uutisvirtoja hallitsivat pitkään sähkön hinta ja sähkötuki – kuka lupasi mitäkin ja mikä on oikeudenmukaista – unohtamatta tietenkään ikuisuuskysymystä parhaasta energianlähteestä. Mutta kysymykset, jotka voivat muuttaa energiapolitiikkaa, ovat täysin toisenlaisia, selittää Daniel Liljeberg, energiaministeri Ebba Buschin valtiosihteeri.

Liljeberg kertoo ruotsalaiselle Second Opinion -energiasivustolle antamassaan haastattelussa, että Ruotsin täytyy tehdä täyskäännös energiahuollon suhteen ja jatkossa keskittyä sähköjärjestelmän toimitus- ja käyttövarmuuteen.

Sama ilmaistaan viime syksynä virkaan astuneen Ruotsin hallituksen hallitusohjelmassa: energiapoliittinen tavoite muutetaan 100 % ”uusiutuvasta” 100 % ”fossiilivapaaksi”, ydinvoimalle luodaan uusia edellytyksiä, vesivoiman ympäristötarkastukset keskeytetään, merituulivoima kantaa itse sähköverkkoon liittymisestä koituvat kustannukset, kilpailuneutraaliutta painotetaan enemmän.

Daniel Liljebergin mukaan kaiken muun perustana on selkeä sähköhuollon toimitusvarmuustavoite ja määrätty vastuu tavoitteiden saavuttamisesta, nimittäin järjestelmäoperaattori Svenska Kraftnätin osalta.

”Osa koskee riittävää kapasiteettia ja tehoa, sillä sähköjärjestelmä tarvitsee riittävästi tehoa jokaisena hetkenä. Säästä riippuvainen energia täytyy vakauttaa ja tasapainottaa. Tarvitaan säätövoimaa ja perusvoimaa – mutta ennen kaikkea suunniteltua voimaa oikeissa paikoissa.”

”Toinen osa koskee toimitusvarmuutta ja käyttövarmuutta. Järjestelmän tulee toimia jokaisena hetkenä, ja meidän täytyy kyetä turvaamaan hyvä siirtokapasiteetti. Tässä puhutaan tärkeistä toiminnoista ja monenlaisista käsitteistä, joihin lukeutuvat muun muassa N-1 [miten suureen yhtäkkiseen tuotannon supistumiseen sähköjärjestelmällä tulee olla valmius], vastakauppa, tukipalvelut, korjaavat toimet, järjestelmän suojapalvelut”, Liljeberg selittää.

”Työssä kestää useita toimikausia. On suunnaton haaste rakentaa kaksi kertaa niin suuri sähköjärjestelmä – 300 TWh – kuin mitä meillä tänä päivänä on. Jos onnistumme, järjestelmän toimitusvarmuuden ja käyttövarmuuden tulee olla kulmakiviämme”, Liljeberg toteaa.