Saksalaiset maanviljelijät aiheuttivat Berliinin Branden­burgin portin edustalla valtavan suman tammikuun puoli­välissä, kun he protestoivat mm. kohonneita dieselkustannuksia ja pienentyneitä tukia vastaan.
Kay Nietfeld/dpa

Saksan ”esoteerinen” energiapolitiikka

Korkeat energian hinnat – sähkölle, lämmölle ja polttoaineille – yhdistettynä maatalouden pienentyneisiin tukiin ovat herättäneet kansan vihan monissa Euroopan maissa, myös tavallisesti konflikteja välttelevässä Saksassa.

Saksan hallituksen tavoitteena on saavuttaa sähkön päästöttömyys v. 2035 mennessä uusiutuvan energian, joustavuuden ja varastoinnin avulla. Sähkö muodostaa noin kuudesosan maan kaikesta energiankulutuksesta.

Ongelmana on, että siirtymä on tähän asti edennyt madellen. Uusiutuvaan energiaan on investoitu valtavasti 20 vuotta, mutta silti fossiilisähkön osuus on pienentynyt 65 prosentista vain 50 prosenttiin – ja nyt 50 prosentista pitäisi päästä nollaan prosenttiin 12 vuodessa.

Saksan oikullinen tuuli- ja aurinkovoima aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin Suomessakin. Koska Saksa on kuluneen 12 vuoden aikana lakkauttanut kaikki 17 jäljellä olevaa ydinvoimalaitostaan, ennakoitava sähköntuotanto on pääasiassa tapahtunut hiili- ja kaasuvoimaloilla.

Maan 88 hiilivoimalaa ja 47 ruskohiilivoimalaa tuottivat viime vuonna yhteensä 26 % maan sähköstä. Pelkästään ruskohiilivoimalat kuluttivat v. 2023 yli 90 miljoonaa tonnia ruskohiiltä, eli yli 10 000 tonnia tunnissa ympäri vuoden.

 

Saksan vihreä talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck ei kuitenkaan epäile, etteikö maa saavuttaisi tavoitteiden mukaisen päästöttömyyden mm. mittavalla ajoneuvokannan sähköistämisellä, lämpöpumppuihin siirtymisellä ja vetykaasuratkaisuilla. Ne tosin vaativat rutkasti enemmän sähköä kuin aiemmin.

Energia-analyytikko Florian Haslauer esittää Saksan sähkömarkkinoiden tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessaan (Zukunft des deutschen Strommarktes) haasteen mittasuhteet skenaariossa, jossa sähköistämishanke ulottuu v. 2040 asti.

Vuonna 2022 Saksassa tuotettiin 571 TWh sähköä, josta uusiutuvaa oli 254 TWh, ja sähköntarve kasvaa tästä sähköistämisen vuoksi noin 940 terawattituntiin v. 2040 mennessä. Vertailun vuoksi sähkön kokonaiskulutus oli Suomessa viime vuonna 80 TWh.

Saksan täytyy siis lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoaan lähes 700 TWh 17 vuodessa. Se vastaa uusiutuvan sähköntuotannon lisäämistä 40 TWh vuodessa 17 vuotta putkeen. Sitä varten pitäisi rakentaa yhtä paljon uusiutuvaa sähköntuotantoa kuin mitä kolme Olkiluoto 3:n kokoista ydinvoimalaa tuottaisivat yhdessä joka vuosi.

Samalla sähköjärjestelmää tulee laajentaa ennennäkemättömään tahtiin, jotta se selviytyisi ylimääräisestä sähköstä.

Saksalainen energia-analyytikko Staffan Reveman ei pidä tavoitetta realistisena.

”Valitettavasti asialliset keskustelut tästä aiheesta ovat lähestulkoon kuolleet. Odotamme Saksassa esoteerista ratkaisua. Olen yllättynyt siitä, että Saksan kaltaisessa maassa, joka on täynnä lahjakkaita ja ahkeria insinöörejä, tehdään päätöksiä tunteella eikä järjellä”, hän kertoo haastattelussa.

Saksan hallitus pitäytyy suunnitelmissaan. Viime vuoden elokuussa ilmoitettiin ”voimalaitosstrategiasta” ja helmikuun alussa esiteltiin strategian ”yhteenvetoasiakirja”.

Ensi kesään mennessä on luvattu konkreettista tietoa, jonka tarkoituksena on vakuuttaa sijoittajat teke­mään satojen miljardien eurojen investointeja, joita tarvitaan siirtymän jatkamiseksi.

TEKSTI: Svenolof Karlsson