Sain jokunen vuosi sitten kuulla, etten ole oikea purmolainen. Minua kuvattiin ”tukholmalaiseksi” eikä sille, että omistan talon Purmossa ja vietän siellä paljon aikaa, annettu kummoistakaan arvoa.
Tämä ärsytti minua, koska Purmo on minun maailmani kiintopiste ja sekä isäni että äitini suvut ovat aina keskiajalta lähtien kytkeytyneet kahteen purmolaiseen maatilaan.
Ulf-Peter Granön ansiosta voin nyt esittää tilastot siitä, miten paljon purmolaisverta minussa on. Sukuni kuuden sukupolven 126 henkilöstä, suoraan alenevassa polvessa (2 + 4 + 8 + 16 + 32 + 64), kaikkiaan 100 syntyi Purmossa, 16 Ähtävällä, 6 Pedersöressä, 2 Kruunupyyssä ja 2 Kaarlelassa (Isokylässä).
Kaikki 126 olivat maanviljelijöitä ja kaikki syntyivät 34 km:n säteellä kotitilastani.
Vanhin kirjoihin merkitty sukutilani isäntä oli nimeltään Anders, ja hän oli minulle isänisän äidinäidin isänisän isänisän isänisän isänisän isänisä. Ehkä tila oli vanha jo hänen aikanaan, 1540-luvulla.
Jos joku haluaa kilpailla kanssani ”aidosta purmolaisuudesta”, hän voi mielellään antaa kuulua itsestään.
Toinen esimerkki sukulaisuudesta näyttäytyy tässä oikealla. Esitin Ulf-Peter Granölle pyynnön tutkia sukulaisuuteni pariin Katternö-lehden kollegaani, muutamiin Katternön johtajiin ja joihinkin tässä numerossa haastateltuihin.
Lisäksi Ulf-Peter tutki, miten olen sukua muutamille historian ja nykyhetken tunnetuille henkilöille.
Kuten näkyy, olen 4. polven serkku Mattias Kanckosin (luontotoimittajan) kanssa ja 6. tai 7. polven serkku Johan Svenlinin ja Susanne Strömbergin (toimittajia), Gun-Marie Wiisin (taittaja), Terese Bastin (kuvittaja) ja Siv Granqvistin (sihteeri) kanssa. Minulla on samoja geenejä niinkin erilaisten persoonien kanssa kuin kirjailijat Johan Ludvig Runeberg ja Zacharias Topelius, presidentti K.J. Ståhlberg, pääministerit Oskari Tokoi, Esko Aho, Alexander Stubb ja Olof Palme, Suomen marsalkka Carl Gustav Mannerheim ja Formula 1 -kuljettaja Valtteri Bottas.
Miten näitä sukulaisuussuhteita pitäisi tulkita?
”Yksinkertainen totuus on, että kaikki ovat sukua kaikille, lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä. Toinen asia on, missä määrin sukulaisuus pystytään todistamaan”, Ulf-Peter Granö sanoo.
Maalaisjärjellä ajateltuna sukulaisuussuhteita on enemmän Pohjanmaan kaltaisella maatalousseudulla kuin kaupunkiympäristöissä, koska maatalous sitoi väen paikalleen ja kumppani haettiin lähiympäristöstä.
Vaarana on, kuten hyvin tiedetään, perinnöllisten sairauksien lisääntyminen, jos lähisukulaiset saavat lapsia yhdessä. Suomessa siihen on suhtauduttu suhteellisen ankarasti, esim. serkkujen välinen avioliitto sallittiin vasta v. 1969.
