Totta ja tarua ilmastoasiassa

Mitä IPCC:n raportissa sanotaan?

IPCC:n tuoreimman raportin (2013) tieteellinen osa päätyy tulevaisuuden trooppisten hirmumyrskyjen osalta näihin tuloksiin käytyään läpi tämänhetkisen tutkimustilanteen – ensimmäinen koskee kautta vuoteen 2050 saakka, toinen kautta 2050–2100.

“There is low confidence in basin-scale projections of changes in the intensity and frequency of tropical cyclones (TCs) in all basins to the mid-21st century.”

(s. 956, luku “Near-term Climate Change: Projections and Predictability”)

Siinä sanotaan siis, että kaikilla merialueilla trooppisille hirmumyrskyille tehtyjen, tämän vuosisadan puoliväliin ulottuvien ennusteiden luotettavuus on alhainen, mitä tulee myrskyjen vakavuuden tai lukumäärän muutoksiin.”

“… clearly detectable increases may not be manifest for decades to come. […] the predicted increases in the frequency of the strongest Atlantic storms may not emerge as a statistically significant signal until the latter half of the 21st century…”

(s. 1250, luku “Climate Phenomena and their Relevance for Future Regional Climate”)

Tässä ensimmäisessä lausessa sanotaan siis, että (trooppisten hirmumyrskyjen) määrässä ei esiintyne selvästi havaittavaa kasvua lähivuosikymmeninä. Toisessa lauseessa sanotaan, että voimakkaimpien myrskyjen esiintymistiheydessä Atlantilla ei esiintyne tilastollisesti merkitsevää lisääntymistä ennen kuin vuosisadan jälkipuoliskolla.

Voimakkaimpia myrskyjä voi siis mahdollisesti esiintyä hiukan enemmän 50 tai 100 vuoden kuluttua. Mediassa annetaan jatkuvasti palstatilaa väittämille, että myrskyt ovat ilmastonmuutoksen vuoksi jo nykyään paljon rajumpia.

Miten Katternö suhtautuu ilmastoasiaan?

Konsernin toimitusjohtaja Stefan Storholm vastaa:

”Suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti. Ilmasto on keskiössä poliitikkojen muotoillessa energiapolitiikkaa. Yhtiö ja poliitikot hyötyvät siitä, että päätöksenteon pohjalle on tarjolla monipuolista ja laadukasta tietoa. Se on yksi syy siihen, miksi lehtemme nostaa esille perinteisten tiedotusvälineiden laiminlyömiä tai sivuuttamia faktoja ja näkökulmia.”

”Mitä tulee Katternön investointeihin, olemme usein toimineet ympäristön näkökulmasta edelläkävijöinä. Uusiutuvan energian osuus energiajakaumastamme on reilusti Suomen keskiarvoa suurempi. Pyrimme samalla myös edistämään vahvaa paikallisyhteisöä ja olemme siksi pyrkineet eroon ulkopuolisista energiatoimituksista.”

”Ikävä kyllä keskustelussa usein väheksytään sitä, että kestävän ja kehitysvoimaisen yhteisön on voitava luottaa sähkön ja lämmön saatavuuteen varmoin ja kilpailukykyisin ehdoin.”

TEKSTI: Svenolof Karlsson, Jarl Ahlbeck