Monet Pohjanlahden satamista ovat viime vuonna täyttyneet komponenteista tuulivoimaloihin, joita parhaillaan rakennetaan täyttä vauhtia Suomessa ja Ruotsissa.
Mitä enemmän tuulivoimaa rakennamme, sitä epävakaammaksi sähkön markkinahinta tulee. Kun tuulee ja Norjan vesivarastot ovat täynnä, markkinahinta putoaa ajoittain nollaan tai sen alle. Jos toisaalta on, kuten v. 2021, kuiva ja vähätuulinen vuosi, sähkönhinta lähtee nousuun ja kohoaa tuontitarpeen vuoksi Keski-Euroopan meitäkin korkeammalle tasolle.
Saksan päätös ydinvoimasta luopumisesta saa sen myötä merkittäviä seurauksia myös meillä, koska osa ydinvoimasta joudutaan korvaamaan fossiilisesti tuotetulla sähköllä, jonka verotus on päästöoikeuksien muodossa 10-kertaistunut neljän viime vuoden aikana. Fossiilinen sähköntuotanto on nykyään äärimmäisen kallista.
Viime vuosien vihreän vetykaasubuumin takana väikkyvät näkymät suurista määristä halpaa sähköä. Jos sähköä voidaan käyttää pilkkomaan elektrolyysin avulla vettä hapeksi ja vedyksi ja vety voidaan varastoida, avautuu mielenkiintoisia käyttöalueita.
Yksi niistä on, että kun sähkönhinta on taas korkealla, vety voidaan kääntäen muuttaa sähköksi, mikä samalla vakauttaisi sähköverkkoamme.
Vedyn toinen käyttöalue on henkilöautojen ja raskaan liikenteen polttokennojen polttoaineena.
Kolmas käyttöalue on terästeollisuus, jonka pelkistysprosessissa vetykaasu korvaa kivihiilen.
Neljäntenä käyttöalueena on vetykaasu muiden uusiutuvien polttoainetyyppien raaka-aineena.
Nämä esitetään EU:n viimevuotisessa vetykaasustrategiassa. Tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet vuodesta 2030 lähtien vetykaasulla alueilla, joilla on vaikea löytää muita vaihtoehtoja. Vetykaasuhankkeisiin on jo jätetty suuri määrä tukihakemuksia.
Vetytalouden suurin ongelma on valitettavasti jäänyt liian vähälle huomiolle innostuneissa seminaareissa ja poliittisessa keskustelussa, nimittäin huono hyötysuhde.
Vetykaasu ei esimerkiksi ole kevyelle liikenteelle sopiva vaihtoehto ja myös raskas liikenne on luopumassa vetyvaihtoehdosta. Raskaan liikenteen vetytutkimuksen etulinjassa pitkään toiminut Scania ilmoitti tänä vuonna akkukäytön olevan vetykaasua parempi vaihtoehto myös raskaalle liikenteelle.
Toivottavasti EU:n tukipaketti ei johda maantieliikenteen osaoptimointiin talouden ja ympäristön osalta, mutta riski siihen on ilmeinen.
Vetykaasun tulevaisuus on lähinnä kivihiilen korvaamisessa terästeollisuudessa. Lisäksi on lukuisia muita teollisuusprosesseja, joissa vihreä vetykaasu voi korvata fossiilisia raaka-ainekomponentteja.
Vetykaasulla on hyvät edellytykset maassamme etenkin, koska terästeollisuus sijaitsee Suomen tuulivoima-alueen keskellä ja koska prosessin hukkalämpö voidaan käyttää hyväksi kaukolämpöön.
Perämeren Ruotsin puolella on samat hyvät edellytykset, mikä luo pohjaa luonnolliselle yhteistyölle. Luulajan Hybrit-pilotti, jonka kokemuksia käytetään myös SSAB:llä Raahessa, on siitä hyvä esimerkki.
Roger Holm,
Katternön toim.joht.
