Tango yhdistää
Monica ja Britta ovat edelleen aktiivisia yhdistysihmisiä, ja he ovat Ruotsin-vuosiensa aikana jatkaneet sekä suomalaisen että riikinruotsalaisen kulttuurin viljelyä.
”Olen itse asiassa lähentynyt suomenkielistä kulttuuria Tukholmassa verrattuna niihin aikoihin, kun asuin Pohjanmaalla. Täällä kielet kilpailevat keskenään, mutta Tukholmassa huomaa, että meillä on paljon yhteistä”, Monica kertoo.
Britta oli puolestaan läheisissä tekemisissä suomenkielisen kulttuurin kanssa jo Vöyrillä asuessaan.
”Kävin koko ensimmäisen vuoden rippikouluni jälkeen suomenkielisissä tansseissa, pääasiassa Kauhavan Isollamaalla ja Väinölässä, jossa opin tanssimaan tangoa. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset pojat tanssivat vähän eri lailla, ja mielestäni molempien tyylien opettelu oli hauskaa.”
Vaikka naiset kaipaavat monia Pohjanmaalla vietetyn nuoruutensa ilmiöitä, he tiedostavat niiden kuuluvan menneeseen aikaan, joka ei enää palaa.
”Haluamme silti välittää muistojamme seuraavalle sukupolvelle. Olemme esimerkiksi opettaneet lapsillemme murteemme. Nyt he ainakin ymmärtävät, mitä puhumme! Färdas Fälas -kirjan tarkoituksena on aktiivisesti siirtää kokemuksiamme seuraavalle polvelle.”
Monica ja Britta mielellään välttäisivät yhden kysymyksen vieraillessaan kotikonnuillaan.
”Kuinka kauan saat nyt olla täällä? Niin kuin asuisin Tukholmassa vasten tahtoani. Siellä on kuitenkin arkielämäni ja siellä olen asunut lähes 45 vuotta”, toteaa Monica Haga.