On sumuinen syyskuinen maanantaiaamu. Anja-Lovisa Åmanilla on iltavuoro, joten hän vie 18 kuukauden ikäisen Finn-koiran lenkille jo aamukuudelta. Kivääri jää kotiin, sillä hirvenmetsästyskausi alkaa vasta parin viikon kuluttua.
Tänään Finn saa harjoitella jäljestämistä. Se pääsee vapaaksi hihnasta ja ampaisee usvaan.
”Nautin eniten hirvijahdista, mutta metsästän myös valkohäntäpeuraa. Linnunmetsästys ei kiinnosta minua ollenkaan”, Anja-Lovisa sanoo kuoriessaan mandariinia.
Anja-Lovisalla on rutkasti metsästyskokemusta nuoresta iästään huolimatta.
”Olen käynyt isän kanssa metsällä nelivuotiaasta asti. Hän lupasi ostaa minulle oman kiväärin saadakseen minut innostumaan metsästyksestä. Kahta vanhempaa sisartani metsästys ei kiinnosta yhtään, vaikka keskimmäinen sisar lähteekin mukaan metsälenkeille koirien kanssa.”
Metsästäjien pakastimet ovat usein pullollaan paisteja ja fileitä, mutta harrastus on kallis.
”Täytyy olla kivääri, patruunoita, oikeanlaiset vaatteet, erilaisia lupia ja lisäksi täytyy maksaa seuran lahtivajasta. Jos vielä meidän tavoin omistaa neljä koiraa, summaan pitää lisätä ruoka- ja eläinlääkärikulut ja paljon muuta.”
Ampua vai ei?
Syksyn 2021 hirvenmetsästys on Anja-Lovisalle kolmas. Hän ei koskaan unohda ensimmäistä kauttaan 2019.
”Metsästystä edeltävänä iltana ajattelin, etten aio ampua, vaikka saisinkin hirven tähtäimeeni. Istuessani tornissa passissa näin viisi hirveä. Kysyin itseltäni: aionko ampua vai en? Tietenkin aion – ja ammuinkin.”
Hän osui ja kaatoi ensimmäisen hirvensä ensimmäisessä passissaan.
”Tärisin laskeutuessani tornista. Se oli aikamoinen adrenaliinipotku. Viime vuonna ammuin vasan, ja tunne oli jälleen aivan yhtä upea.”
Muutaman minuutin päästä kuuluu haukkua, ja Anja-Lovisa tarkistaa Finnin sijainnin GPS-ruudultaan.
”Se on saanut vainun muttei tiedä, miten puron yli pääsee. Sen Eskil-isä pelkää vettä, ja Finn vaikuttaa perineen tämän piirteen. On kuitenkin hyvä, että koirat ovat varovaisia vesistön lähellä.”
Metsästäjän paras ystävä
Koira on metsästäjän paras ystävä, ja ystävyyttä vaalitaan myös niinä kuukausina, jolloin metsästys ei ole sallittua. Metsästyskausi kestää vuoden kolme viimeistä kuukautta Anja-Lovisa Åmanille, joka ei siis käy lintumetsällä.
”Silloin metsästykseen tulee hyvin pitkä tauko. Käytän vapaa-ajan neulomiseen ja ulkoiluun koirien kanssa. Olen myös käynyt kurssin, joka oikeuttaa minut tuomaroimaan hirvikoirien metsästyskoetta.”
Neulekuviot tuppaavat liittymään hirviin ja hirvieläimiin.
Anja-Lovisa on nuorena naisena ja metsästäjänä kuullut vanhemmilta miehiltä ylimielisiä tokaisuja. Myös samanikäiset kyseenalaistavat joskus hänen harrastuksensa.
”Olen metsästysseuran ainoa nainen 25 miehen joukossa, mutta he tuntevat minut ja kohtelevat minua ryhmän jäsenenä. Kun joku kritisoi metsästäjiä upeiden hirvieläinten ampumisesta, sanon ole hyvä, sillä meidän ansiostamme voit ajaa teillä turvallisemmin.”
Parempi liikenneturvallisuus
Luonnonvarakeskuksen mukaan maassa on n. 82 000 hirveä viimevuotisen jahdin jälkeen. Suomessa tapahtuu vuosittain parituhatta hirvikolaria, joista noin puolet osuu syys-joulukuulle, jolloin hirvi liikkuu aktiivisesti.
”Hirvikanta kasvaisi valtavasti ilman hirvijahtia ja aiheuttaisi liikenteelle suuria vahinkoja. Myös maa- ja metsätalous kärsisivät. Kun metsästäjät säilyttävät hirvikannan tietyllä tasolla, he parantavat konkreettisesti liikenneturvallisuutta”, kertoo Stefan Pellas, Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö.
Pellas kertoo aktiivisten pohjalaismetsästäjien lukumäärän kasvusta ja nuorten orastavasta kiinnostuksesta metsästystä kohtaan, mikä näkyy vuosittain rekisteröitävien metsästäjätutkintojen määrässä.
”Kiinnostus metsästystä kohtaan vaihtelee alueellisesti, mutta meidän alueellamme Lapväärtin ja Kokkolan välillä on n. 10 000 metsästäjää. Suuri osa heistä osallistuu hirvijahtiin, mutta monet metsästävät myös pienpetoja, kuten minkkiä ja supikoiraa. Heidän panoksensa on tärkeä”, Pellas kertoo.
Palaamme takaisin syvään purmolaismetsään, jossa haukku kuuluu entistä lähempänä. Finn ilmestyy usvasta kieli roikkuen suusta. Vielä ehtii harjoitella ennen hirvenmetsästyskauden alkua, mutta pian jysähtää.
