Tobias Edfast, Svenska kraftnätin verkkosuunnittelupäällikkö.
Johan Alp

Ruotsin ongelma este Suomelle

Suomen tuleva sähköjärjestelmä ei riipu ainoastaan Suomesta, vaan myös naapurimaista ja ennen kaikkea siitä, miten hyvin Ruotsi onnistuu ratkaisemaan oman sähköjärjestelmänsä ongelmat.

Suomen kansallisia sähkömarkkinoita leimaa maan syrjäinen sijainti kauimpana Koillis-Euroopassa, nykyisin ilman yhteyttä Venäjän sähköverkkoon.

Tästä syystä suomalaisen sähkön tie Eurooppaan kulkee lähinnä Ruotsin läpi, jossain määrin myös Viron kautta. Mutta Ruotsilla on ongelmia sähköjärjestelmänsä kanssa, nimittäin sähkön suuri tuotantoylijäämä pohjoisessa ja suuri alijäämä etelässä.

Eteläistä ja pohjoista Ruotsia yhdistävät kahdeksan suurta pääjohtoa, joiden nimellis­teho on 7 300 megawattia. Johdot eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa riitä kattamaan siirtotarvetta.

Tästä seuraa Suomelle, että kasvava määrä tuulivoimasähköä Pohjois-Suomessa jää loukkuun. Vaikka Suomi periaatteessa pystyisi siirtämään maasta sähköä, Ruotsin sähköjärjestelmällä ei aina ole tilaa vastaanottaa sitä.

 

Toisena ongelmana on, että johdot Norlannista Etelä-Ruotsiin ovat niin pitkät, että niiden on vaikea säilyttää jännite. Svenska kraftnät (Svk) on osin ratkaissut ongelman nk. sarjakompensoinnilla eli laitteistolla, joka nostaa jännitettä tasaisin väliajoin pitkillä siirtolinjoilla.

Samalla lisääntynyt tuulivoiman osuus sekoittaa pakkaa kas­vavassa määrin. Tuulivoimalla on tapana nostaa jännitettä, mistä staattinen sarjakompensointi ei selviä.

”Järjestelmässä syntyy erilaisia ilmiöitä, joita emme ole aiemmin kohdanneet, esimerkiksi tuulivoimaan liittyvän tehoelektroniikan osalta”, toteaa Svk:n verkkosuunnittelupäällikkö Tobias Edfast haastattelussa.

Lisääntynyt tuulivoiman määrä edistää myös kilpailua vesivoimasta säätövoimana. ”Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä enemmän sääntöresursseja vaaditaan”, Edfast sanoo.

 

Kolmas ongelma liittyy siihen, että ydinvoimasta, vesivoimasta ja yhteistuotannosta poiketen tuulivoima ei tuota sähköjärjestelmään pyörimisenergiaa. Näin ollen sähköverkon välttämättömän 50 hertzin taajuuden ylläpitäminen muuttuu yhä vaikeammaksi.

Svk varoittaa asiasta ensimmäistä kertaa lyhyen aikavälin markkina-analyysissaan. Pyöri­misenergian kriittistä rajaa, 100 GWs (gigawattisekuntia), ei ole vielä ikinä alitettu, mutta analyysi arvioi sen toteutuvan alle 26 tunnin ajan jo tänä vuonna.

Suomessa ja Ruotsissa suunnitteilla olevan tuulivoiman val­tava laajentaminen aiheuttaa maiden sähköjärjestelmille aivan uudenlaisia haasteita. Suurin kysymys ei kenties enää ole, onko meillä tulevaisuudessa riittävästi sähköä, vaan onko sähköjärjestelmämme hallittavissa käyttö- ja toimitusvarmuuden osalta.

TEKSTI: Svenolof Karlsson