Kristian kovan eurooppalaisen pelin keskiössä

Herrfors Verkon toimitusjohtaja Kristian Finellillä on yksi energia-alan eksklusiivisimmista ja vaikeaselkoisimmista tehtävistä: hän on EU:n DSO Entityn hallitusjäsenenä mu­­kana laatimassa verkko­sään­töjä, jotka tulevat toimimaan eurooppalaisen energia­kään­teen perustana.

Verkkosäännöillä tarkoitetaan erilaisia sääntelykehyksiä, joita sovelletaan Euroopan sähköverkkojen laajentamiseen ja päivittämiseen. Jos joku sattuu luulemaan asiaa mutkattomaksi, hän voi vaikka ladata asiaa koskevat tuhannet lakitekstit ja yrittää selvittää, mitä niillä tarkoitetaan.

Viimeistään nyt käy selväksi, että sähkö ja sähkönsiirto liitty­vät valtavan monimutkaisten fysikaalisten ilmiöiden hallintaan.

Lisäksi kaikkien osapuolten tulee käsitellä näitä ilmiöitä täsmälleen samalla tavalla, jotta sähkö voi todellakin virrata kaikissa tilanteissa sinne, minne sen kuuluukin – ilman välikohtauksia ja järjestelmien romahduksia.

Vieressä on luettelo nykyisistä verkkosäännöistä.

Miksi tämä tehtävä on juuri Kristian Finellillä – yhdellä 27 ihmisestä Euroopassa?

Pääsyy siihen, miksi EU on ottanut verkkosäännöt hoitaakseen, liittyy energiakäänteeseen. Se ei itse asiassa ole yksi käänne, vaan lukuisia käänteitä, jotka täytyy koordinoida kaikkien osapuolten kesken.

Käänteen keskiössä ovat sähköverkot, jotka fyysisesti siirtävät sähköä. Energiakäänne ei voi toteutua ilman oikein mitoitettuja sähköverkkoja, joilla on kaikki fysikaaliset ominaisuudet kohdillaan.

Yksittäisin vaikuttava tekijä on se, että yhä suurempi osa sähköntuotannosta on siirtymässä säästä riippuvaiseksi; varsinkin tuuli- ja aurinkovoima, joita ei voida ennakoida ainakaan pitkällä aikavälillä.

Kaiken lisäksi tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa ei voida merkittäviltä fysikaalisilta osin verrata sellaiseen sähköntuotantoon, joka perustuu raskaiden pyörivien osien synkronisesti kytkettyihin generaattoreihin ja turbiineihin, kuten vesi- ja ydinvoimaloissa.

Euroopan verkkoyhtiöillä on pitkään ollut tarvetta yhteistyölle, minkä takia ne ovat kokoontuneet neljään yhteisöön: Geode, CEDEC, EDSO ja Eurelectric. Kaikilla näillä on enemmän tai vähemmän etujärjestöjen leima.

EU:n DSO Entity on siis viides järjestö sillä erolla, että se on EU:n keväällä 2021 perustama ja sillä on laillinen mandaatti.

Ajatuksena on, että uusi DSO-yksikkö (Distribution System Operator, paikalliset ja alueelliset sähköverkkoyhtiöt) antaa näille sähköverkkoyhtiöille yhtenäisen (”coherent”) äänen eurooppalaisia toimielimiä kohtaan.

On syytä lisätä, että Fingridin kaltaiset eurooppalaiset kantaverkko-operaattorit tekevät yhteistyötä ENTSO-E:n (European Network of Transmission System Operators for Electricity) puitteissa.

Sitä vastoin eurooppalaiset valvontaviranomaiset, suomalaisena jäsenenä Energiavirasto, ovat kokoontuneet EU:n virastoon nimeltä ACER (Agency for the Cooperation of Energy Regulators, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto).

Herrfors Verkon toimitusjohtaja Kristian Finell asettui ehdokkaaksi v. 2021 vaaleissa, joissa valittiin 27 jäsentä DSO Entityn hallitukseen. Finell nimettiin yhdeksi yhdeksästä hallitusjäsenestä, jotka edustavat pieniä sähköverkkoyhtiöitä. ”Pienillä” yhtiöillä tarkoitetaan sellaisia, joilla on alle 100 000 asiakasta.

On merkittävää, että Suomi, Ruotsi ja Tanska saivat kukin kaksi edustajaa DSO Entityn hallitukseen, vaikka äänimäärä määräytyykin asiakasluvun mukaan. Näin ollen 27 hallitusjäsenestä kuusi on pohjoismaisia, vaikka matemaattisesti väestö riittääkin vain yhteen paikkaan.

Äänestystulos oli seurausta yhteisestä pohjoismaisesta äänestystaktiikasta. Asia on tärkeä sitä taustaa vasten, että Pohjoismaiden sähköverkkokysymykset näyttävät osin erilaisilta kuin muualla Euroopassa. Ilman pohjoismaisia edustajia ei voida luottaa siihen, että pohjoismaiset asiat ymmärretään ja huomioidaan.

Millaisia kokemuksia Kristianilla on hallitustyöstä?

”Aluksi on tietenkin pitänyt käynnistää toiminta ja organisoida työ. Meillä on Brysselissä toimisto ja noin 15 työntekijää. Valmisteluprosessit tapahtuvat useissa toimikunnissa ja työryhmissä – olen itse ollut aktiivinen joissain viimeksi mainituista.”

”Perusajatuksena on, että DSO Entity muodostaa foorumin, jos­sa voi jakaa tietoa ja etsiä esimerkkejä parhaista käytännöistä; miten ratkaista erilaiset ongelmat parhaalla tavalla. Materiaalit ovat perusteelliset ja käsiteltävät asiat monimutkaiset.”

”Herrforsille ja Suomelle on suuri saavutus, että voimme varhaisessa vaiheessa vaikuttaa verkko­sääntöjen kehittymiseen. Olemme konkreettisesti mukana laatimassa eurooppalaista sääntelykehystä”, Finell kertoo.

Käytännössä työ verkkosääntöjen parissa tapahtuu jatkuvassa näkemystenvaihdossa sekä ENTSO-E:n (eli kantaverkko-operaattoreiden) että mainittujen etujärjestöjen kanssa. ACER määrittää verkkosääntöjen sisällön.

Kuten aina, raha on tärkeä aihe.

”On todellinen haaste luoda oikeudenmukaisia ja kohtuullisia ratkaisuja, jotka sopivat kaikille”, Finell toteaa.

”Jos kaikki toimisi kuin ennen, meillä ei olisi samanlaista kehittämisen ja siirtymän tarvetta. Mutta koska suunnittele­maton sähköntuotanto muodostaa yhä suuremman osan, emme voi rakentaa sähköverkkoja samoilla periaatteilla kuin ennen, vaan meidän on löydettävä jousta­vampia ratkaisuja.”

”Ja ratkaisujen tulee olla kustannustehokkaita. Samalla ne, jotka haluavat liittää uutta sähköntuotantoa verkkoon, ovat useimmiten sitä mieltä, että kaiken pitäisi vain toimia ja verkkokapasiteetin olla paikallaan.”

Finell mainitsee paineen, joka liittyy anticipatory investments-­käsitteeseen eli investointeihin, jotka ennakoivat tarpeen, jonka oletetaan syntyvän myöhemmin.

”Mutta kaikki verkkoyhtiöt ovat säänneltyjä monopoleja ja kaikkia ohjaa sääntelymalli. Nykytilanteessa malli antaa hyvin pienen mahdollisuuden investoida epävarmoilla oletuksilla. Asiakkaiden rahoja ei voida riskeerata ennen kuin tarve on konkreettinen.”

Lisäksi DSO Entityssä muhii nyt kysymys, joka uhkaa varjostaa kaikki muut. Lyhyesti kyse on kaasunjakeluyhtiöiden roolista.

Suomessa kaasu ei ole suuri asia, mutta Manner-Euroopassa se on paljon merkittävämpi kysymys. Pelkästään Saksa käyttää kymmenen kertaa enemmän maa­kaasua kuin Suomen koko sähköntuotanto, energiamäärällä mitattuna.

Euroopan komissio ajaa nyt kaasunjakelijoiden sisällyttämistä DSO Entityyn, jotta se tulevaisuudessa kattaisi sekä sähkön- että kaasunjakelun.

”Tämä on suurin kysymys, joka on tähän mennessä tullut pöydällemme”, Finell toteaa. ”Kaasulla on suhteessa vähän toimijoita, mutta valtavat energiamäärät. Ja infrastruktuurikysymykset ovat kaasun osalta hyvin erilaiset.”

Kysymys siis kuuluu, voiko sekä sähkön että kaasun yhteinen järjestö todellakin työskennellä sillä painopisteellä, jota Herrfors Verkon kaltaiset yhtiöt tarvitsevat?

Ajatuksena oli aiemmin kerätä kaasunjakelijat omaan DSO-yksikköönsä, samalla tavalla kuin kaasun kantaverkkoyhtiöt on kerätty ENTSO-G:hen, mutta Euroopan komissio haluaa toisin.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että DSO Entityn tulee jälleen omistautua järjestö- ja edustuskysymyksille.

”Hallituksen tulee sääntöjen mukaan koostua jatkossakin 27 jäsenestä, ja sillä tulee myös olla fair and balanced edustus. Mutta saammeko tulevaisuudessa yhtäkään pohjoismaista edustajaa hallitukseen?”

Kristian Finell näkee edessään toisenkin riidanaiheen, nimittäin DSO Entityn jäsenten maksumallin.

”Olemme hallituksessa keskustelleet paljon jäsenmaksuista, vaikka kyse on ollut desimaaleista. Monilla yhtiöillä on vahvat mielipiteet periaatteista.”

”Joten kysymyksenä nyt on, kuinka voimme tulevaisuudessa taata oikeudenmukaisen jäsenmaksun samalla kun varmistamme, että järjestö todellakin edustaa sähköverkkoyhtiöiden näkemyksiä. Kaasun mukaan ottaminen on tehnyt tästä hyvin poliittista”, hän sanoo.

DSO Entityn nykyisen hallituk­sen toimikausi päättyy keväällä 2025. Monet asiat viittaavat kuitenkin siihen, että hallitusta pyydetään jatkamaan, kunnes uutta sähkö- ja kaasujärjestöä koskeva lopullinen päätös on tehty.