Sähkönkulutus ei ole vieläkään kasvanut

Vaikka lukuisista suurista sähköistämishankkeista on ilmoitettu, Suomen ja Ruotsin sähkönkulutuksessa ei vieläkään näy kasvua.

Ruotsin sähkönkulutus ei ole ylipäätään lisääntynyt vuoden 1986 jälkeen, vaikka BKT on kaksinkertaistunut ja väestö kasvanut. Ruotsin sähkönkäyttö oli 135,5 TWh vuonna 1986 ja 134,4 TWh vuonna 2023.

Sähkönkulutus väheni vuosina 2021–2022 jopa 7 TWh ja laski entisestään 2 TWh vuosina 2022–2023. Minkäänlaista kasvua ei ollut näkyvissä elokuun 2024 loppuun mennessä.

Tämä on ristiriidassa viime vuosien ennusteiden kanssa. Esimerkiksi Svenska Kraftnät arvioi viimeisimmässä pitkän aikavälin markkina-analyysissään, että Ruotsin sähkönkulutus tulee v. 2025 olemaan 151–166 TWh, mikä on 17–32 TWh enemmän kuin tänä vuonna.

Mikä selittää tämän?

Osittain syynä on se, että joitain sähköintensiivisiä teollisuuslaitoksia on suljettu. Tärkein tekijä on kuitenkin todennäköisesti jatkuva energiatehokkuuden parantaminen.

 


Näin NEPP havainnollistaa jatkuvan energiatehostamisen vaikutuksia Ruotsissa. Vasemman sarakkeen yksikkö on TWh.

 

Kysymystä analysoitiin perusteellisesti 2015–2016 suuressa monialaisessa NEPP-tutkimushankkeessa (North European Power Perspectives).

Vuotta 2015 edeltävinä vuosikymmeninä sähkönkulutuksen energiatehokkuuden kasvu oli keskimäärin 2–3 % vuodessa, mutta hankkeen loppuraportin mukaan energiatehokkuuden arvioidaan olevan vuosittain noin 3–4 % v. 2050 asti.

Tehostamisen lisäksi asiaan vaikuttavat myös väestönkasvu, taloudellinen kehitys (BKT), rakenneuudistukset ja teknologiset läpimurrot, mutta NEPP:in mukaan tehostamisella on suurin merkitys:

”Tehostaminen paranee kaikilla sektoreilla ja on pääasiassa ’autonomista’, eli se ei johdu erityisestä tehostamispolitiikasta. Tehostami­sen ajureina ovat sen sijaan taloudelliset, tekniset ja rakenteelliset syyt.”

Energiatehokkuuden kuvataan ole­van selvästi suurempaa korkeasuhdanteiden aikana kuin laskusuhdanteissa:

”Sähkönkulutuksen tehokkuus paranee erityisesti silloin, kun vanhat laitteet ja välineet vaihdetaan uusiin, ja nämä vaihdot tapahtuvat ensisijaisesti talouden ollessa hyvä, eli korkeasuhdanteissa.”

NEPP arvioi, että EU:n tehokkuusdirektiivillä on sähkönkulutuksen kehitykseen suhteellisen pieni vaikutus – alle kymmenesosa tehostamisesta.

 

Vertailun vuoksi Suomen sähkönkulutus oli 52,8 TWh vuonna 1986 ja 79,8 TWh vuonna 2023.

Maamme sähkönkulutus saavutti vuonna 2007 huippunsa, 90,4 TWh, minkä jälkeen se on pienentynyt.

On syytä huomata, että NEPP laati tulevaisuusskenaarionsa ennen kuin Pohjois-Ruotsiin suunnitellusta energiaintensiivisestä vihreän teräksen valmistuksesta oli ilmoitettu.

TEKSTI: Svenolof Karlsson