”Nykypäivän ympäristöviranomaiset ovat paavillisempia kuin paavi itse”
Toimittuaan yli vuosikymmenen Katternö-lehden asiantuntijana Jalle, Jarl Ahlbeck, jää tehtävästä eläkkeelle. Hän on vastannut palstallaan noin 150 kysymykseen. Nyt me esitämme pari kysymystä uusikaarlepyyläissyntyiselle Jallelle.
Miksi sinusta tuli kemisti?
”Luokkakaverini Martin Granholm aloitti opinnot v. 1965 Åbo Akademin kemiallis-teknisessä tiedekunnassa, jossa myös serkkuni Carl-Eric Bruun (sotien hävittäjälentäjä) oli opiskellut. Niinpä minä yksinkertaisesti vain seurasin heitä.”
Jalle oli suunnitellut uraa Schaumanin selluloosatehtaalla Pietarsaaressa (jossa Martin sittemmin nousi johtoon), mutta se jäi lähinnä kesätöihin. Jalle pääsi Kymi Oy:n teknillisenä johtajana toimineen professori Bertel Myréenin assistentiksi Turussa.
”Bertel oli esikuvani ja mentorini ja auttoi löytämään oman insinöörin ja tutkijan identiteettini.”
Jalle väitteli tohtoriksi v. 1986 aiheenaan savukaasujen rikinpoiston kemialliset ja lämpötekniset prosessit ja niiden tehostaminen. Silloin ongelmana olivat happosateet ja hiukkaspäästöt. Työskenneltyään jonkin aikaa teollisuuden jätevesien puhdistuksen parissa hänestä tuli Åbo Akademin dosentti ja ympäristötekniikan lehtori laitetekniikan laitoksella, jossa Jallen Uudenkaarlepyyn naapuri Tapio Westerlund toimii edelleen professorina.
Millainen Suomen ympäristön tila on nykyään?
”Hyvä, ja suunta on positiivinen. Ne, jotka eivät ole eläneet 1960- ja 1970-luvulla, eivät tiedä, miten paljon silloin saastutettiin. Itämeri on poikkeus, se on nyt rehevöityneempi, mutta sitä vastoin Pohjanlahti on puhtaampi kuin tuolloin.”
Jallen suhtautuminen Suomen ympäristöviranomaisiin on vuosien mittaan muuttunut kriittisemmäksi. Heistä on esimerkiksi tullut ”paavillisempia kuin paavi itse” tulkitessaan EU-sääntöjä liioitellun ankarasti, Jalle sanoo.
”Muun muassa Turun erinomainen, savukaasujen puhdistuksella varustettu jätteenpolttolaitos suljettiin 10 vuotta etuajassa, koska typpioksidipäästöt ylittivät normit tilapäisesti. Savupiipun typpioksidipäästö oli kuitenkin vain murto-osa niistä päästöistä, joita jätettä laitokselle kuljettaneet dieselautot tupruttivat ilmaan. Nykyään Turun jätteet rahdataan Tukholmaan, Viroon ja Vantaalle, joten typpioksidipäästöt ovat moninkertaistuneet.”
Miksi ”vihreä” politiikka on suosiossa suurkaupungeissa?
”Monet ovat ideologisesti vakuuttuneita ympäristön tilan heikkenemisestä. He haluavat pelastaa maailman tuholta, joka on olemassa vain mielikuvituksessa. Maalla ehkä näkyy selvemmin, ettei tuho pidä paikkansa. Median tuomionpäiväjutut ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet käsityksiin”, Jalle toteaa.
”Ympäristön tila itse asiassa kohentuu vuosi vuodelta myös globaalisti, jos hyvällä ympäristöllä tarkoitetaan puhdasta ilmaa ja vettä. Uskon yhä vakaammin, että vihreä ideologia toimii uskonnon korvikkeena nyt, kun kristinusko ja kommunismi eivät sitä enää ole.”
Jalle pitää itseään ”maltillisen kristittynä ja suhteellisen teknovihreänä.” ”Nuoruuden sosialistiset ajatukset nostavat joskus päätään, mutta järki yleensä voittaa. Olen RKP:n jäsen, ja minut luetaan luultavasti oikeistosiipeen.”
Nyt eläkeläisenä Jalle soittaa kahdessa orkesterissa: Akademiska Orkestern (sinfoniaorkesteri) ja Turun Sotaveteraanisoittajat (Dallapén tyyliin). Pitkät pyöräretket luontoon, hiihto ja luistelu kuuluvat myös huveihin. Niiden välissä hän katsoo nauhalta Englannin valioliigaotteluita ja käy jokaisessa Interin kotiottelussa Turussa.
”Teknologian ja poliitikan jätän nykyään nuoremmille, minulla on niihin aivan liian kiire”, kertoo Jalle, jolla on vaimo, kolme tytärtä ja neljä lastenlasta.
”Kaksi lapsenlapsista asuu Moskovassa, ja sinne on aina kiva lähteä mongertamaan huonoa venäjää. Kannattaa käydä Tretjakovin taidegalleriassa, sen taulut ovat aivan uskomattomia.”
