Sähkömarkkinoiden vapautuminen 1990-luvun puolivälissä tarjosi energia-alan yrityksille uusia mahdollisuuksia erilaisiin avauksiin ja liiketoiminnan luomiseen.
Yhtiö voisi jäädä passiiviseksi ja tehdä samoin kuin on aina tehty – sillä riskillä, että tehokkaammin toimivat kilpailijat ajaisivat vähitellen ohi. Tai sitten voisi panostaa kehittämiseen ja rationalisointiin ja tehdä kannattavuuden parantamiseen tähtääviä investointeja.
Nyt 20 vuoden laajemman toimintavapauden jälkeen voidaan Herrforsin todeta tuottaneen lähes katkeamattomalla kasvukaudella suurta taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa samalla, kun yhtiö on askel askeleelta toimittanut yhä enemmän ja yhä vihreämpää sähköä yhä paremmin säältä suojatussa sähköverkossa.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin Seinäjoen yksikön tutkijoiden yhdessä Ålands statistik- och utredningsbyrån kanssa toteuttamasta tutkimuksesta Katternö-konsernin toimintojen aluetaloudelliset vaikutukset.
Tutkimustoimeksianto tuli Herrforsilta, joka halusi saada Suomi 100 -juhlaan numeroita yhtiön merkityksestä alueelle. Samalla aineiston ajateltiin myös voivan tarjota ohjausta Herrforsin ja Katternö-konsernin tuleviin panostuksiin.
Jouko Kinnunen vastasi tarvittavista mallin muutoksista. Hän on kansantaloustieteen tohtori ja työskennellyt mm. Maailmanpankissa. Tällä hetkellä hän toimii Ahvenanmaan tilastolaitoksen tutkimusjohtajana.
”Tutkimus selvittää kylmät faktat ja numerot. Emme ole voineet huomioida esimerkiksi sitä, onko Herrforsin/Katternön toiminta alueella vaikuttanut myönteisesti yritysilmastoon, yritteliäisyyteen ja yhteistyöhön. Yksittäisten tarmokkaiden henkilöiden toiminnan merkitys dynaamisessa yrityksessä ei myöskään ole mitattavissa”, Jouko Kinnunen sanoo.
Tämä huomioiden mallinnusten tuottamia tuloksia on pidettävä vähimmäisarviona Katternön merkityksestä alueelle.
Mallilla tuotetut laskelmat osoittavat, miten yrityksen toiminnan vaikutukset kertyvät ajan kuluessa.
”Tutkimuksessa ilmeni esimerkiksi, että Katternö-konsernin oma suora työllisyysvaikutus on vain noin kolmasosa työllisyyden kokonaisvaikutuksesta. Vuonna 2015 Katternö-konsernin omat työntekijät vastasivat 31 % työllisyysvaikutuksesta. Toisin sanoen jokainen Katternö-konsernin työpaikka loi yli kaksi työpaikkaa muualle talouteen”, Jouko Kinnunen sanoo.
Alueelle on siis 20 vuoden aikana syntynyt vähintään 460 työpaikkaa, niistä liki 400 Pohjanmaalle ja noin 60 Pohjois-Pohjanmaalle, siis niihin maakuntiin, joissa Katternöllä on vakituiset toimipaikat.
Katternö on pelkästään vuoden 2005 jälkeen kasvattanut toimialueensa BKT:ta vuosittain 60–80 miljoonalla eurolla.
Katternö on vuodesta 1995 lähtien kasvattanut yksityistä kulutusta Pohjanmaalla vähintään 430 miljoonalla eurolla.
Kuten aiemmin tässä lehdessä on kerrottu, Katternö on pelkästään itse tuottanut vähintään 150 miljoonaa euroa verotuottoa vuodesta 1995 lähtien, ja Katternön omistajat ovat nähneet yhtiön arvon moninkertaistuvan samana aikana.
Ruralian tutkimuksessa mainitaan myös epäsuoria vaikutuksia, esimerkiksi Katternö-piirin muut yhtiöt ovat saaneet käyttöönsä kustannustehokkaita toimintoja Katternö-yhteytensä kautta ja ovat Katternö-sateenvarjon alla olleet suojassa erilaisilta yritysosto- ja fuusiopyrkimyksiltä.
Huomautettakoon tässä, että kaikki Katternö-piirin yhtiöt eivät sisältyneet tutkimukseen.
”Toimeksianto tarkennettiin kattamaan Katternö-konsernin ja tytäryhtiö Herrforsin sen keskeisenä toimijana, joten Katternö-yhtiön omistajayhtiöit – eli Esse Elektro-Kraft, Pietarsaaren Energia, Jeppo Kraft, Korpelan Energia, Korpelan Voima, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos ja Vetelin Energia – eivät sisälly tutkimukseen”, Jouko Kinnunen selittää.
Mainitut yhtiöt toimivat erillään – ovat siis kilpailijoita – sähkönmyynnissä mutta integroidusti Katternön kanssa tuotantoresursseissa, sähkönhankinnassa, suurjännitevoimansiirrossa, sähköverkon valvonnassa ja ohjauksessa.
Tutkimuksen mukaan on mahdollista ajatella, että nämä Katternön omistajayritykset ovat kasvaneet investointiensa myötä voimakkaammin kuin tilanteessa, jossa niiden olisi pitänyt toimia ilman Katternö-konsernin vetoapua.
Tutkimuksen mukaan voidaan myös kysyä, olisivatko kaikki omistajayhtiöt edelleen itsenäisiä yrityksiä, jos ne eivät kuuluisi Katternön vaikutuspiiriin – taustalla kun on kuitenkin tieto niistä yritysostoista ja fuusioista, jotka ovat leimanneet energiamarkkinoita niiden vapauduttua v. 1995.
Ruralian tutkimus
Tutkimuksesta on vastannut professori Hannu Törmä. Tutkijaryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen ja tilastotieteilijä Elin Sagulin Ålands statistik- och utredningsbyråsta sekä tutkimusassistentti Outi Hakala ja projektisuunnittelija Susanna Kujala Ruralia-instituutista.
Katternön toiminta-alue ulottuu ainutlaatuisesti neljään maakuntaan – Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja hieman myös Etelä-Pohjanmaalle. Katternön keskeisenä arvoperustana on samalla kotiseutujen kehityksen tukeminen:
”Se selittää, miksi konserni joko suoraan tai johtohenkilöidensä kautta on osallistunut monenlaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, kuten alueen telekom-yhtiön JNT:n toimintoihin (alueen laajakaistaverkon ja IT-valmiuksien laajentaminen), Allegro-kiinteistön rakentamiseen (pääkonttori ja koulutusyksiköiden kampus) ja investoinut lentoyhtiö Next-jetiin, joka liikennöi alueen lentoasemalta (Kruunupyystä) Tukholmaan ja edelleen muihin kohteisiin”, tutkimuksessa tiivistetään.
Tutkimuksessa mainitaan, että Pohjanmaalla on Suomen kaikista maakunnista nykyään paras laajakaistan 100 Mbit/s yhteyksien tarjonta, Viestintäviraston mukaan, ja todetaan, että se voi monilla toimialoilla kasvattaa tuottavuutta merkittävästi.
Herrforsin/Katternön vaikutus alueelliseen työllisyyteen ja yksityiseen kulutukseen Pohjanmaalla
Ylempi kuva: Herrforsin/Katternön vaikutus Pohjanmaan maakunnan työllisyyteen, työntekijöiden määrä. Sininen viiva osoittaa kehityksen pelkästään Herrforsin osalta, oranssi viiva Katternö-konsernin osalta, harmaa viiva Katternö-konsernin ja sen osakkuusyhtiöiden osalta.
Alempi kuva: Herrforsin/Katternön vaikutus yksityiseen kulutukseen Pohjanmaan maakunnassa, miljoonia euroja vuoden 2016 hinnoissa. Sininen viiva osoittaa kehityksen pelkästään Herrforsin osalta, oranssi viiva Katternö-konsernin osalta, harmaa viiva Katternö-konsernin ja sen osakkuusyhtiöiden osalta.
