Eivor on lähtöisin yrittäjäperheestä Vaasasta. Isänisä Arvid Andersson, tämän veli Adolf Andersson ja Edvin Sundholm perustivat v. 1920 Suomen Moottoritehdas Oy:n, joka tunnetaan vielä nykyäänkin käytössä olevista Olympia-moottoreistaan. Toiminta päättyi v. 1989, jolloin tehtaalta oli lähtenyt maailmalle 18000 moottoria.
Eivorin isä Helmer työskenteli suuren osan elämäänsä Suomen Moottoritehtaalla, jossa hän myös tapasi Eivorin äidin Inge-Britt Dahlan.
”Isä matkusti työssään aika paljon, mm. Itä-Saksassa rautaesiripun aikana, ja hänellä oli aina kerrottavaa matkoiltaan. Hän luki paljon historiallisista matkoista ja eksoottisista seikkailuista. Mutta samalla hänestä parasta matkalla oli, kun pääsi taas kotiin.”
Eivorin Patrick-velikin on päätynyt ulkomaille, ensin Tukholmaan, sitten Lontooseen ja sieltä San Franciscoon, jossa hän on nyt asunut vuosikausia. Eivorilla on Vaasassa äiti mutta ei muita lähisukulaisia.
”Vahvin siteeni Suomeen on äidin lisäksi Sundomin kesämökki. Kun asetuin Tukholmaan, kaipasin eniten sitä, että joka perjantai saisin pakata laukun ja lähteä mökille, säästä riippumatta.”
Miksi ihmiset haluavat matkata muualle?
”Ihmiset eivät yleensä halua matkustaa pois jostakin, vaan jonnekin, jonka he haluavat kokea. Vingillä meillä oli tapana sanoa, ettemme myyneet matkoja vaan elämyksiä ja muistoja. Kotiinpaluu on osa matkaa, ja silloin muistot ovat tärkeitä.”
”Meillä ihmisillä on halu hakea elämyksiä. Haluamme nähdä muita ympäristöjä, kohdata muita kulttuureja, tavata ihmisiä, joilla on meille uutta kerrottavaa.”
Aika, raha ja ympäristönäkökohdat voivat rajoittaa matkustamista. Mutta matkustushalu on aina olemassa. Sen näkee selvästi sosiaalisen median matkapostauksissa.
”Onhan siellä jokunen drinkkikuvakin, mutta laajalla skaalalla kerrotaan myös taide-elämyksistä, konserteista, rakennusten hienoista yksityiskohdista, jännittävistä aterioista ja yhdessä muiden kanssa tehdyistä asioista.”
Historian hyvin hallitseva Eivor uskoo viikingeilläkin olleen samanlaisia kannustimia.
”Pohjolan asukkaat ovat kautta historian olleet matkustavaisia. Viikinkejä toki houkutteli ryöstely ja kaupankäynti, mutta he lähtivät yksinkertaisilla aluksilla uskomattoman koville merille etsimään uusia maita. Se vaati suunnatonta rohkeutta ja uteliaisuutta.”
Globaali matkustaminen ja turismi ovat lisääntyneet tasaisesti jo pitkään ja jatkavat YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön (UNWTOn) mukaan kasvuaan kolmen prosentin vuosivauhtia.
Matkustusmuodot ovat sitä vastoin muuttuneet kovasti siitä, kun Vingresor v. 1956 järjesti ensimmäisen seuramatkansa linja-autolla Italian Gardajärvelle.
”Siihen aikaan ei osattu kieliä eikä kukaan ollut tottunut matkailemaan. Matkakohteenkaan väki ei puhunut muuta kuin omaa äidinkieltään. Samaa kokee, kun käy Kiinassa tänään eikä ymmärrä puheesta sanaakaan.”
Sosiaalinen yhdessäolo on yksi trendeistä. Monet matkanjärjestäjät tarjoavat johonkin teemaan liittyviä ryhmämatkoja; taide-, viini-, golf-, treenimatkoja ja muuta.
”Ihmiset hakevat matkoja, joissa matkakumppanit ovat samanhenkisiä. Matkan sosiaalinen ulottuvuus, seuramatkojen perusta, on palannut”, Eivor sanoo.
1940-luvulla syntyneet ovat erittäin houkutteleva kohderyhmä, ja nykyään myös piakkoin eläkkeelle siirtyvät 50-lukulaiset.
”Monilla on siinä iässä aikaa ja rahaa matkoihin. Siinä ikäryhmässä ei matkusteta vain kerran, vaan useita kertoja, ollaan monikuluttajia, tehdään erityyppisiä matkoja.”
Lapsiperheet ovat toinen selkeä kohderyhmä. Charter-yhtiöt menestyvät siinä Eivorin mukaan muita matkanjärjestäjiä paremmin, koska ne pystyvät tarjoamaan ennakoitavuutta, turvallisuutta ja erityisesti lapsille suunnattuja palveluja.
Toisena trendinä on matkan kokoaminen itse.
”Asiakkaat ovat nykyään tietäviä ja kärsimättömiä. Apua haetaan vasta, kun on juuttunut johonkin, jota ei pysty itse ratkaisemaan, ja silloin odotetaan ensiluokkaista apua.”