Raskaus – sukupuoliteitse tarttuva sairaus?
Tiedonjano on leimannut Bin elämää. Kaikki liittyy yhteen, mutta miten? Yhteisö on sen taustalla vaikuttavien arvojen ja käyttäytymisen sekoitus. Uudet vaikutteet ja voimat ajavat muutosta, ja vanhat rakenteet taistelevat sitkeästi vastaan.
Bi vaihtoi väitöskirjansa aiheen kaksikielisyydestä tuberkuloosiin. Hän huomasi väestötietokannasta, kuinka kuolin- ja hautaustodistuksissa jatkuvasti mainittiin kuolinsyyksi keuhkotauti.
”Sairautta levitti kulttuurinen käytös. Tuberkuloosibakteerit levisivät pelottavan tehokkaasti, koska kaikki käyttivät samoja astioita ja ruoka pureskeltiin valmiiksi ennen kuin se annettiin pikkulapsille.”
Intohimoinen tutkija nimitettiin 1980-puolivälissä verkkotietosanakirja Nationalencyklopedin-suurhankkeen päätoimittajaksi. Hanke oli kuitenkin kuluttava kulttuurieliitin taistelukentällä, ja pian Bi jättikin sen. Hänestä tuli maankuulu toimittuaan Ruotsin Tupla tai kuitti -tietovisailun juontajana. Samalla hän jatkoi väitöskirjansa tekoa, mikä johti mm. kirjaan Att vara kvinna är ingen sjukdom (vapaa suom. Naiseus ei ole sairaus).
”Tilastojen mukaan naiset elivät miehiä pidempään, vaikka he olivat useammin sairauslomalla. Esimerkiksi yli 80 % kaikista naisista oli sairaslomalla raskautensa viimeisessä vaiheessa. Oliko siis raskaus tavallisin sukupuoliteitse tarttuva ’tauti’?”
Ultralyhyt tiivistelmä: Sairaus määritellään pitkälti kulttuuristen tapojen ja käyttäytymisen perusteella.
Bi pääsi uraauurtavan World Values Survey (WVS) -arvotutkimuksen työryhmään v. 1993. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri kulttuurien sosiokulttuurisia, moraalisia, uskonnollisia ja poliittisia arvoja.
Hankkeen käynnisti Michiganin Ann Arborin yliopiston valtiotieteilijä Ronald Inglehart v. 1981. Ruotsissa hankkeeseen syventyi uskontososiologian professori Thorleif Pettersson Tukholman Tulevaisuuden tutkimuksen instituutin (valtiollinen tutkimussäätiö) johdolla.
Bi nimitettiin WVS-hankkeen pääsihteeriksi v. 1996. Hän toimii edelleen pääsihteerinä, vaikka ehtikin v. 1998–2004 hoitaa tulevaisuudentutkimuksen ja viestintästrategioiden professuuria Ranskan Theseus-tutkimuslaitoksessa Sophia Antipoliksessa.
WVS-hanketta toteutetaan säännöllisissä ”aalloissa” muutaman vuoden väliajoin, ja hankkeeseen osallistuu liki sata maata. Tutkimusta tehdään n. 250 kysymystä sisältävän haastattelulomakkeen avulla, ja tulokset ovat kaikkien saatavilla verkossa.
Nykymaailmassa kulttuurit kohtaavat jatkuvasti, ja tietoa arvoeroavaisuuksista ja -samankaltaisuuksista tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Aihe on monimutkainen ja latautunut. Erot voivat olla valtavia esimerkiksi siinä, missä määrin toisiin ihmisiin luotetaan tai miten tasa-arvoon suhtaudutaan.
Bi haluaa muistuttaa, että kulttuuri vaikuttaa jopa tiedonhakuun. Ihmiset eivät mielellään halua astua mukavuusalueensa ulkopuolelle.
Hän kertoo tarinan miehestä, joka etsii jotain kotinsa ulko-oven edustalta astellen edestakaisin katulampun valossa. Ohikulkijat tarjoutuvat auttamaan häntä, kun hän kertoo etsivänsä avaimiaan. Lopulta he kysyvät: ”Oletko varma, että hukkasit avaimesi juuri tässä etkä muualla?” johon mies vastaa: ”En, mutta juuri tässä on valoisaa.”
Bi kertoo, että tietoa voi myös kuvailla pallona:
”Mitä enemmän pallon koko kasvaa lisääntyneen tiedon vuoksi, sitä suuremmaksi kosketuspinta tuntemattomaan muuttuu.”
