Suomesta tuli valkoinen läiskä kartalla
World Values Surveyn seitsemäs ”aalto” lähestyy. Hankkeeseen on liittynyt aalto aallolta yhä enemmän maita. Suuri osa työstä toteutetaan haastatteluina, myös maiden syrjäisemmissä osissa, jotta tutkimuksen ytimessä olevien käsitteiden ja arvojen käsittely olisi vertailukelpoista, vaikka niin kulttuurien sisällä kuin niiden keskenkin on monenlaisia eroja.
World Values Survey on voittoa tuottamaton järjestö, ja sen käytäntönä on, että kukin maa osallistuu tutkimukseen rahoittamalla oman maansa kenttätyöt. Noloa kylläkin, Suomi vetäytyi edellisen aallon rahoituksesta, ja niinpä maastamme tuli valkoinen läiskä tutkimuksen kartalla.
Bi Purasen arki pääsihteerinä liittyy pitkälti rahoituksen hakemiseen eri maissa. Hän toivoo, että Suomi onnistuisi tällä kertaa järjestämään rahoituksen.
”On tärkeää tietää, liukuvatko Pohjoismaat yhä enemmän erilleen vai onko se perusteeton ajatus. Miten esim. kaksikielisyys muuttuu Suomessa ja mitä ajattelemme maahanmuutosta Pohjanlahden molemmin puolin? Ahvenanmaan saaminen mukaan on ollut haaveenani jo pitkään”, Bi Puranen sanoo.
Usimpiin ihmisiin voi luottaa. Suomi sijoittuu Ruotsin tavoin hyvin korkealle asteikolla, joka osoittaa, miten paljon ihmiset luottavat toisiinsa, myös oman lähipiirin ulkopuolisiin. Luottamus on pohjoismaisen yhteiskuntamallin kantavia tekijöitä. Kuten näkyy, Suomen osalta kehitystrendiin tuli puuttuvan rahoituksen vuoksi katko viime tutkimuskaudella.
Arvojen maailmankartta
Maat ryhmittyvät arvojensa puolesta selkeästi maantieteellisiksi ryppäiksi, vaikka poikkeuksiakin esiintyy.
Tältä uusin maailmankartta näyttää kaksiulotteisessa muodossaan World Values Surveyn mukaan. Pystyakseli osoittaa, mihin maat sijoittuvat asteikolla perinteiset – sekulääris-rationaaliset arvot. Vaaka-akseli osoittaa maiden sijoittumisen asteikolla ”hengissä säilyminen” – ”itsensä toteuttaminen”.
Bi Puranen kuvaa asteikkoja näin:
Perinteiset arvot korostavat uskontoa, lasten tottelevaisuutta vanhempiaan kohtaan, auktoriteetteja ja perhearvoja. Mitä ylempänä maa asteikolla on, sitä vähemmän uskonto, kansallisylpeys ja auktoriteetit merkitsevät, ja sitä hyväksyttävämpiä ovat esim. avioerot, abortit ja eutanasia.
Hengissä säilymisen arvo liittyy taloudelliseen ja fyysiseen turvaan; mitä enemmän hyvinvointia, sitä enemmän vapauteen liittyviä arvoja (”itsensä toteuttaminen”). Luottamus ja suvaitsevaisuus oman ryhmän ulkopuolisia kohtaan on asteikon vasemmalla puolella useimmiten vähäistä, kun taas asteikon oikealla puolella korostetaan tasa-arvoa, erilaisuuden suvaitsemista ja oikeutta saada äänensä kuuluville politiikassa ja muualla yhteiskunnassa.
World Values Surveyn mielestä nämä kaksi ulottuvuutta selittävät yli 70 % valtioiden välisistä arvoeroista indikaattoreiden faktorianalyysissa. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.worldvaluessurvey.org
Näin maat sijoittuvat vaaka-akselilla, joka kuvaa arvoa ”naisilla yhtäläinen oikeus työhön kuin miehillä”, ja pystyakselilla, joka kuvaa arvoa ”maahanmuuttajilla yhtäläinen oikeus työhön kuin maassa syntyneillä”.
Kaikki Pohjoismaat ovat asteikon kärjessä mitä tulee naisten yhtäläiseen oikeuteen työhön, mutta Suomi on selvästi muita Pohjoismaita jäljessä mitä tulee maahanmuuttajien yhtäläiseen oikeuteen työhön.
