Ebba Brahe oli hyvin tietoinen asemastaan ja varmisti, että se näkyi. Kaiken tuli olla parasta ja hienointa, kustannuksista viis. Perheen elämää ei voinut jakaa yksityiseen ja julkiseen, sillä palatsissa oli peräti 78 työntekijää, kertoo v. 1652 peräisin oleva luettelo. Työntekijät saivat ilmaisen ruoan lisäksi usein ilmaiset vaatteet ja kengät.
Ebballa oli päivittäisiä askareita varten apunaan useita hovineitoja, paašeja, lakeijoita ja yksi kamarirouva. Jakobin ympärillä pyöri hovijunkkareita, henkivartijoita, kamaripalvelijoita ja kamarirenkejä. Monet heistä olivat aatelisia, minkä takia heidän ylläpitämisensä oli erityisen kallista.
Svante Norrhem kertoo, että Ebba piti koriste-esineistä ja keräsi koko elämänsä ajan lasi- ja norsunluuesineitä, simpukoita ja jalokiviä. Makalös-palatsin puistossa kasvoi ruusuja ja muita koristekasveja – jopa siihen aikaan harvinaisia tulppaaneja.
Ebba seurasi uusinta muotia ostamalla lukuisia muotikuvia. Kun hänen poikansa kävi Pariisissa, poika joutui palattuaan kuvailemaan äidilleen pikkutarkasti kaupungin hattumuotia.
Jakob yritti väitetysti saada Ebban hillitsemään menoja, usein turhaan. Jos heillä oli erimielisyyksiä, Ebba kirjoitti omia velkakirjoja esimerkiksi tilauksista, joiden hän katsoi olevan ehdottoman tarpeellisia tyttäriensä häitä varten.
Samalla Ebban tehtävänä oli palatsin emäntänä toimia työnjohtajana ja huolehtia raha-asioista. Ebba allekirjoitti yleensä kirjanpitoasiakirjat, ja hän oli selkeästi sekä yritteliäs että tehokas työnjohtaja.
Ebba Brahen suurin ilonaihe ja samalla suurin huolenaihe olivat lapset, ennen kaikkea lempipoika Magnus Gabriel. Kaunis, vaaleahiuksinen, 12-vuotias Magnus Gabriel piti valtiopäiville vanhempiensa ylpeydeksi latinankielisen puheen Kustaa II Aadolfin hautajaisten yhteydessä v. 1634 – puheen äitinsä aiemmasta suuresta rakkaudesta.
Magnus Gabriel saavutti suurimman voittonsa, kun kuningatar nimitti hänet suurlähettilääksi Ranskaan v. 1646. Kyseessä oli yksi sen ajan ylenpalttisimmista tapahtumista. Seurueeseen kuului 126 henkilöä. Magnus Gabriel huvitteli ruhtinaallisesti Pariisissa ja kirjoitti valloituksistaan voitonriemuisesti morsiamelleen, Pfalzin kreivitär Maria Eufrosynelle.
Magnus Gabrielilla oli kuitenkin äkkipikainen puoli. Hän sai päähänsä, että kuningatar Kristiina oli syyttänyt häntä petoksesta, mikä raivostutti kuningattaren. Hän vaati välittömästi saada tietää, kuka oli sanonut mitäkin, minkä jälkeen Magnus Gabriel osoitti henkilöä, joka jyrkästi kielsi kaiken.
Jos Magnus Gabriel olisi tullut järkiinsä, hän olisi ehkä voinut pelastaa tilanteen, Svante Norrhem kirjoittaa, mutta sen sijaan hän muutti tarinaansa monta kertaa. Kristiinan ja Magnus Gabrielin suhde muuttui hyiseksi. Ebba-äiti teki kaikkensa saadakseen poikansa jälleen kuningattaren suosioon, mutta tuloksetta.
Vuodesta 1652 muodostui surun vuosi. Perheessä oli useita kuolemantapauksia, muun muassa 69-vuotias Jakob. Muutama viikko ennen kuolemaansa 19. kesäkuuta Jakob sai kuningatar Kristiinalta lahjoituskirjeen, joka antoi hänelle oikeuden perustaa kaupungin Pedersöreen. Ebba nimesi kaupungin miehensä mukaan Jakobstadiksi (Pietarsaari).
De la Gardien suku oli omistanut keskiaikaisen Läckön linnan v. 1615 lähtien. Tänne, Vänern-järven rannalle, Magnus Gabriel sai oikeuden rakennuttaa vanhan Lidköpingin paikalle Nya Lidköpingin. Suunniteltua asemakaavaa ei jostain syystä käytetty, vaan sitä sovellettiin sen sijaan toiseen suvun rakennuttamaan kaupunkiin, Pietarsaareen.
Leskeksi jäänyt Ebba Brahe jatkoi perheen kartanoiden, maatilojen, useiden rautaruukkien ja kaivostoiminnan pyörittämistä tavalla, joka teki hänestä varsinaisen teollisuusjohtajan. Hän kuoli v. 1674. Pietarsaaressa Ebbaa ei ole unohdettu. Ebba Brahesamfundet -yhdistyksen lisäksi hänen ja Jakobin muisto elää mm. Ebba Brahen puistikossa, Jaakonkadussa ja De La Gardienkadussa.
Muutamia Ebba Brahen ja Jakob de la Gardien sukulaisia
Sigrid Schauman, taiteilija, jonka isänäidin äidinisän äidinäidin äidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Gustaf Mannerheim, presidentti ja Suomen marsalkka, jonka isänisän äidinisän isänäidin äidinäidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Märtha von Born, (myöhemmin Henriksson), asui Pietarsaaressa, isänisän äidinisän äidinisän äidinäidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Olof Palme, Ruotsin pääministeri, jonka isänäidin isänäidin isänäidin isänäidin äidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Jörn Donner, kirjailija ja elokuvaohjaaja, jonka äidinisän isänäidin isänisän äidinäidin äidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Yrsa Stenius, kirjailija ja toimittaja, jonka äidinisän äidinisän äidinisän äidinisän äidinäidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Michael Monroe (Matti Fagerholm), rock-muusikko, jonka isänäidin äidinisän isänisän isänäidin äidinisän vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Matti Klinge, historian professori, jonka äidinisän isänäidin isänisän äidinäidin äidinäidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Linus Torvalds, IT-nörtti, jonka isänäidin isänäidin isänäidin isänäidin isänäidin äidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
Anneli Carlson-Suojoki, Pietarsaaressa asuva eläköitynyt kulttuurityöntekijä, jonka isänisän isänisän isänäidin isänisän äidinäidin vanhemmat olivat Ebba ja Jakob.
