Tavoitteen esitteli hiljattain asiantuntijaryhmä, joka on EU-komission toimeksiannosta laatinut päivitetyn luettelon ”yhteisesti kiinnostavista hankkeista” maiden välisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi.
Prosenttiluku ilmoittaa tuontikapasiteetin suhteessa kyseisen EU-maan asennettuun, käytettävissä olevaan tuotantokapasiteettiin. Asiantuntijaryhmä esittää, että EU:n tulee toteuttaa yhteenkytkentätavoite ”maksimaalisen yhteiskuntahyödyn” periaatteen pohjalta, mikä on tärkeä uutinen.
Eurelectricin pääsihteeri Kristian Ruby toivottaa tervetulleeksi priorisoinnin kustannus-/hyötyanalyysin pohjalta. Samalla hän esittää, että useimpien alueiden nykyistä kapasiteettia tulisi voida käyttää paljon paremmin.
Tuoreimpien tilastojen mukaan vain 47 % EU:n yhteenkytkentäkapasiteetista on tosiasiassa ollut sähkökaupan saatavilla. Protektionismi on pitkälti esteenä.
EU:n asiantuntijaryhmä aikoo nyt lähinnä, energiamarkkinajärjestelmän mallinnuksen ja sen teknisen kehityksen perusteella, laatia pohja-aineistoa siitä, millaisia vaikutuksia maiden välisillä uusilla yhteenkytkentävaihtoehdoilla voidaan tosiasiassa olettaa olevan.
Suomen, samoin kuin muidenkin Pohjoismaiden, tämänhetkinen teoreettinen siirtokapasiteetti naapurimaihin ylittää pitkälti EU:n keskiarvon. Vuonna 2017 se oli tuonnissa (5100 MW) runsaat 40 % ja viennissä (3700 MW) noin 30 %. Suomi ei nykyään selviäisi sähköhuollostaan kylminä talvipäivinä ilman tätä sähköntuonnin mahdollisuutta.
