Sähköverkot kaikissa Euroopan maissa ovat yhteydessä myös naapurimaiden sähköverkkoihin, vaikka pullonkauloja riittää ja maiden väliset siirtokapasiteetit vaihtelevat suuresti.
Sitä mukaa kun yhä useampia rajayhdysjohtoja rakennetaan ja voimalaitoksia avataan ja suljetaan, muuttuvat myös sähkövirrat maiden välillä, mikä mm. vaikuttaa sähkön hintaan ja toimitusvarmuuteen.
Tanskalaisen sähköasiantuntija Paul-Frederik Bachin yhteenveto osoittaa, että sähkövirrat muuttuivat dramaattisesti v. 2022. Bach on Länsi-Tanskan sähköjärjestelmän entinen johtaja.
Hän on eläköidyttyään ylläpitänyt informatiivista verkkosivustoa, joka on täynnä sähköntuotantoon ja -kulutukseen liittyviä tilastoja kansainvälisestä näkökulmasta, myös Suomen osalta.
Tässä hänen yhteenvetonsa, joka pohjautuu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön (ENTSO-E) tietoihin:
Silmiinpistävintä on, että Ranska on muuttunut sähkön suurimuotoisesta nettoviejästä (43 TWh v. 2021) sähkön nettotuojaksi (16,2 TWh v. 2022); kyseessä on siis 59,2 TWh:n muutos. Pääasiallisena syynä on, että useat maan 57 ydinreaktorista olivat vuoden aikana seisahtuneena.
Päinvastaisen yllätyksen tarjosivat Iso-Britannia–Irlanti ja Espanja, jotka muuttivat nettotuonnin nettovienniksi – kauppatilastojen kasvu oli vuosien välillä 30,4 TWh Isolle-Britannialle–Irlannille ja 18,9 TWh Espanjalle.
Yhtenä muutoksen mittana voidaan pitää sitä, että Ranska oli v. 2021 Euroopan suurin nettoviejä ja v. 2022 toiseksi suurin nettotuoja (18 maan joukosta 17. sijalla). Edellä oli ainoastaan krooninen suurnettotuoja Italia.
Kuten yhteenveto osoittaa, Ruotsi oli viime vuonna Euroopan suurin sähkönviejä (33 TWh). Maan nettoviennistä 15,1 TWh meni Suomeen. Tästä huolimatta Ruotsi oli silti ajoittain riippuvainen sähköntuonnista.
Ranskan ydinvoiman vähentyminen johtuu Paul-Frederik Bachin mukaan Grand Carénage -ohjelmasta, jonka tavoitteena on päivittää reaktoreiden turvallisuutta ja pidentää niiden käyttöikää. Ohjelma alkoi v. 2014 ja päättyy suunnitelmien mukaan v. 2025.
Tämän lisäksi koronapandemia viivästytti pitkälti Ranskan huoltotöitä, edellisvuoden huonot sääolosuhteet aiheuttivat ongelmia useiden reaktoreiden jäähdytysjärjestelmissä ja 12 reaktoria sammutettiin tutkimuksia ja toimenpiteitä varten sen jälkeen, kun niissä havaittiin korroosion aiheuttamia pieniä halkeamia.
Bachin mukaan edellisvuoden kehitys viittaa siihen, että eurooppalaisen sähköverkon täytyy tulevaisuudessa selviytyä aiempaa suuremmista virtauskuvioiden vaihteluista.
