• Tässä alla näkyvä ”puu” kuvaa Y-DNA-haploryhmä N:ää, jota toisinaan kutsutaan ”suomalaiseksi” ja johon vajaat 60 % Suomen miehistä kuuluu. Y kertoo suorasta isälinjasta, siis isältä pojalle siirtyvästä perimästä. Puu sisältää noin 775 niistä N-ryhmän miehistä, jotka ovat teettäneet kehittyneet Y-DNA-testit jollakin alan johtavista yrityksistä. Solmupisteet kuvaavat mutaatioita, joita tapahtuu keskimäärin 3–4 sukupolven välein, mutta suurin vaihteluin. Haploryhmän N katsotaan saaneen alkunsa Kiinassa 35 000 vuotta sitten.
Sitä mukaa kun testitulosten määrä kasvaa, puu voidaan laatia yhä tarkemmin ja mutaatioiden ajankohta määrittää yhä varmemmin. Vaikka pohja-aineisto on rajallinen, se paljastaa kuitenkin selvän maantieteellisen kuvion. N-ryhmän miehet näyttävät esimerkiksi muuttaneen länteen (nykyiseen) Ruotsiin kauan ennen kuin Svean valtakuntaa oli olemassakaan.
• Toiseksi yleisintä suomalaismiesten Y-linjan haploryhmää kutsutaan toisinaan ”skandinaaviseksi”, ja sen tunnuksena on I. Vajaat 30 % suomalaismiehistä kuuluu siihen, sen alkuperänä pidetään Balkania noin 25 000–30 000 vuotta sitten. Nyky-Ruotsissa 42 % miehistä kuuluu haploryhmä I:hin.
• Suoralla äitilinjalla Suomessa suurimpia haploryhmiä kuvataan kirjaimilla H (n. 40 %) ja U (n. 25 %). Kumpikin on lähtöisin etelämpää Euroopasta. Koska mtDNA-äitilinjalla tapahtuu mutaatioita keskimäärin vain joka 2000. vuosi, tätä linjaa ei pystytä seuraamaan ajassa taaksepäin yhtä tarkasti kuin Y-isälinjaa.
• Tästä yllä paljastuu, että Jan-Anders Enegrenillä ja artikkelin kirjoittajalla Svenolof Karlssonilla on yhteinen esi-isä, joka eli noin 750 vuotta sitten, siis 1200-luvun lopussa. Esi-isä sijaitsee puussa solmukohdassa BY32536, jossa Jan-Andersin ja Svenolofin sukulinjat kohtaavat.
Otteen alkupiste Y15615 on ajoitettu suunnilleen vuoteen 700 – se edustaa siis Y-kromosomin mutaatiota, joka tapahtui noin 1 300 vuotta sitten. Myöhempien sukupolvien Y-kromosomin mutaatiot ovat sitten haaroittaneet puuta, luoneet uusia solmupisteitä. Kuvioon merkityt paikannimet ilmoittavat testin suorittaneiden (perinteisen sukututkimuksen mukaisen) vanhimman tunnetun esi-isän kotipaikan.
Henkilöllisyys on häivytetty ja ilmaistaan vain kansallislipun ja paikannimen avulla, paitsi kahden poikkeuksen kohdalla: Jan-Anders Enegren, jonka vanhin tunnettu esi-isä lienee kotoisin Pårasista Kruunupyystä, ja Svenolof Karlssonin esi-isä 12 polven takaa, 1600-luvun puolivälissä, oli nimeltään Mickel Mattsson Broända, talonpoika Broändassa Alavetelissä.
• Tämän otteet tiedot ovat lähtöisin FamilyTreeDNA-yritykseltä, muutamat YFULLin kautta. Vaikka pohja-aineisto on pieni ja virhelähteet ilmeisiä, ote antaa ällistyttävän yksiselitteisen kuvan. Tulokset käyvät hyvin yksiin esimerkiksi Jan-Anders Enegrenin viereisessä artikkelissa esittämään oletukseen, nimittäin että hänen esi-isänsä ovat tulleet Pohjanmaalle sisämaasta ja hakeutuneet Perhonjokilaakson vartta merta kohti. Hänen tässä puussa mainituista kuudestatoista lähimmästä sukulaisestaan viidentoista vanhin tunnettu esi-isä oli Perhonjoen lähistöltä. Kuudennentoista esi-isä oli Oulusta.
• Mainittakoon, että Jan-Anders ja artikkelin kirjoittaja ovat sukua toisilleen myös paljon lähempää kuin yhteisen esi-isän kautta. Jan-Anders on Svenolofin isän serkku 6. polvessa; sukulinjat yhtyvät Teerijärvellä 1720-luvulla. Tämäkin sopii kokonaiskuvaan. Ulf-Peter Granö löytää kahdeksan mainituista sukulaisista sukutietokannastaan ja pystyy heidän joukostaan toteamaan useita läheisempiä ja kaukaisempia sukulaisuuksia.
Ulf-Peter toteaa myös Jari Kinnusen ja Jan-Anders Enegrenin olevan sukulaisia, nimittäin serkkuja 8. polvessa, kumpikin veteliläisten Per ja Agneta Pölkin jälkeläisiä.
Jari Kinnunen ylläpitää useita kotisivuja historiasta kiinnostuneille. Ne löytyvät osoitteesta
www.kinnunen.nu.
Jan-Anders Enegrenin tavoittaa osoitteesta
enegren@kolumbus.fi.
Matti Virtasen tavoittaa osoitteesta
matti.h.virtanen@gmail.com.
