Messauren ja Pyhänselän välille suunnitellaan uutta siirtoyhteyttä, merkitty mustalla. Osalle matkaa selvitetään tarkemmin kahta vaihtoehtoista linjausta. Punaiset viivat osoittavat nykyiset 400 kilovoltin johdot.

Kolmas Suomi-Ruotsi voimalinja

Kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska kraftnät ovat päättäneet rakentaa kolmannen vaihtosähköyhteyden Suomen ja Ruotsin välille.

Voimajohdon odotetaan lisäävän maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Voimajohto aiotaan rakentaa Ruotsin Messauren suuresta vesivoimalasta Suomen Pyhänselkään, noin 370 km matkalta.

Suomi on huippukuormitustilanteissa nykyään riippuvainen tuontisähköstä.

”Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä on Euroopan ruuhkaisimpia. Sähkön tuonti Ruotsista on lisääntynyt, ja viime vuosina vain runsaat puolet ajasta rajasiirtokapasiteettia on ollut riittävästi saatavilla sähkömarkkinoiden tarpeisiin”, todetaan Fingridin lehdistötiedotteessa.

Suomi on syntyneissä pullonkaulatilanteissa joutunut kärsimään muita korkeammista sähkönhinnoista.

Vielä pari vuotta sitten arvioitiin, ettei kolmannelle vaihtosähköyhteydelle ole tarvetta, mutta tilanne on muuttunut tuulivoimarakentamisen (Pohjois-Ruotsi) ja ydinvoimarakentamisen (Fennovoima) myötä.

Fingridin mukaan uusi yhteys voi tasoittaa maiden välisiä hintaeroja, parantaa Suomen voimajärjestelmän käyttövarmuutta ja mahdollistaa tehokkaammat reservimarkkinat.

Suomen ja Ruotsin välillä on entuudestaan kaksi vaihtosähkölinjaa, kuten viereisestä kuvasta näkyy. Suomen ja Ruotsin sähköverkot ovat niiden lisäksi yhteydessä Rauman kautta kulkevalla kahdella tasasähköyhteydellä (Fenno-Skan 1 ja 2), joiden yhteisteho on 1350 megawattia.

Hankkeen kustannuksiksi arvioidaan vajaat 200 miljoonaa euroa. Koska sähkömarkkinahyödyn arvioidaan suurelta osin koituvan Suomen hyväksi, osapuolet ovat sopineet, että Fingrid maksaa runsaat 80 % kustannuksista.

Fingrid aikoo hakea hankkeelle EU:lta ns. Project of Common Interest -statusta, joka avaisi mahdollisuuden rahalliseen tukeen. Tavoitteena on, että yhteys saadaan käyttöön viimeistään v. 2025.