”Itse tuotettu sähkö ei voi tarkoittaa erivapautta veroista”
Uusi käsite opittavaksi – LEC. Se tarkoittaa Local Energy Communities, siis paikallisia energiahuollon yhteenliittymiä, ja sellaisia on nykyään virallisena käsitteenä seitsemässä EU-maassa.
Monet niitä ajavat ovat tekniikkaoptimisteja ja yrittävät joko yksin tai paikallisena naapurusryhmittymänä saavuttaa energiahuollossa omavaraisuuden, enemmän tai vähemmän, ja välttää perinteiset energiantoimittajat – sähköverkko- tai kaukolämpöyhtiöt.
Kotitalouksille, jotka sekä tuottavat omaa sähköä että kuluttavat (ostavat) sähköä verkosta, on kehitetty oma terminsä, tuottajakuluttaja tai tuluttaja.
EU-tasolla LEC sisältyy komission uusimpaan talvipakettiin, joka tunnetaan nimellä Clean Energy for Europe. LEC:ihin liittyy usein energiatehokkuushanke, tyypillisesti paikallisten pk-yritysten ja pienten, lähinnä aurinkopaneeleilla sähköä tuottavien energiakollektiivien välinen yhteistyö.
Tällä kehityssuunnalla on merkitystä paikallisille sähköverkkoyhtiöille. Mutta toistaiseksi meillä ei käydä keskustelua asiasta.
EU-komissio on samaan aikaan luomassa Euroopan sähköverkkoyhtiöiden kattojärjestöä, DSO Entityä (Distribution System Operator Entity). Se asetetaan komission ohjaukseen ja voi oletettavasti oikosulkea nykyiset yhteistyöjärjestöt.
Eurelectricissa DSO-yksikön talous- ja trendiasiantuntija Christoph Gräfe selittää järjestönsä tukevan yksittäisten kuluttajien oikeutta tuottaa ja myydä sähköä, sekä yksin että yhdessä.
”Aktiivisille kuluttajille ja energiayhteiskunnan jäsenille ei kuitenkaan voida antaa erivapautta markkinatoimijan velvoitteista, esim. tasevastuusta ja kustannuspohjaisten verkkomaksujen maksuvelvollisuudesta”, hän katsoo.
”Kaikkien markkinatoimijoiden, myös paikallisten energiayhteisöjen jäsenten, tulee osallistua markkinoille oikeudenmukaisella tavalla ja kantaa solidaarisesti vastuu kustannuksista, joiden syntyyn hekin osallistuvat ottaen huomioon sähkönsyötön ja -käytön ajankohta.”
”Verkkokustannukset, poliitikkojen päättämät verot ja maksut, jotka peritään kansallisilta energiankuluttajilta, on maksettava riippumatta siitä, kuuluuko julkiseen tai yksityiseen sähköverkkoon tai paikalliseen energiayhteisöön”, Gräfe sanoo.
Komission esitys LEC:iden roolista on moniselitteinen. Tässä muutamia nyt ajankohtaisia kysymyksiä:
Miten LEC voidaan muodostaa jo olemassa olevan sähköverkkoyhtiön toimilupa-alueelle?
Pitäisikö nykyinen omaisuus siirtää jo olemassa olevalta sähköverkkoyhtiöltä LEC:ille?
Mitä määräyksiä käytetään varmistamaan nykyisen omaisuuden ja mahdollisen uuden omaisuuden kustannusten kattaminen ja vahvistamaan uuden LEC:n liittymispiste?
Voiko LEC pystyäkseen toimimaan yhtä tehokkaasti kuin sähköverkkoyhtiö todella saada vähemmän ankarat vaatimukset kuin nykyiset verkkoyhtiöt?
Miten LEC käsittelee perusperiaatetta eli verkkokustannusten jakamista kuluttajien kesken? Mihin esimerkiksi harvaan asutun maaseudun asiakkaat joutuvat?
Pohjoismaiden sähköverkkoyhtiöiden on nyt korkea aika määrittää asemansa tässä asiassa EU-tasolla.
