Katternön toim.joht. Roger Holm (oikealla) keskustelemassa Pekka Ojan kanssa. Pekka Oja on yksi Katternö-ryhmän yhteisen käyttökeskuksen viidestä käyttöpäivystäjästä.
Kasper Dalkarl

Tärkeintä se mitä asiakkaat haluavat

Mitä asiakkaat tulevaisuudessa haluavat? Se on helppo – tai vaikea – kysymys, Roger Holmin nyt vauhdittaessa Katternö-alusta.

”Alueellinen ankkurointi ja uusiutuva sähkö ovat valttikorttimme”

 

Puoli vuotta sen jälkeen, kun Roger Holm aloitti Katternö-konsernin toimitusjohtajana, yhtiössä ollaan täyttä vauhtia tunnistamassa ja kehittämässä tuotteita, joita ihmiset ja yritykset tulevaisuudessa haluavat.

Liiketoiminta on pitkään keskittynyt sähköön ja lämpöön, mutta tulevaisuudessa sähkön voi olettaa muodostavan vain yhden osan tarjottavista palveluista. Näin koska arki digitalisoituu ja siirtyy yhä enemmän verkkoon.

”Tämä kehitys hivuttautuu elämäämme pitkälti ilman, että kuluttajina olemme tietoisiakaan siitä. Mutta meidän kaltaisellemme yritykselle on elintärkeää ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, ja huolehtia siitä, että olemme etujoukoissa niin henkisesti kuin teknisestikin”, Roger Holm sanoo.

Mitään pikaratkaisua ei ole. Tarvittavaa tuotekehitysprosessia on vietävä laajasti ja järjestelmällisesti eteenpäin ja samaan aikaan on kehitettävä tehokkaita liiketoiminta- ja asiakashallintajärjestelmiä.

”Paikallinen ankkuroitumisemme on vahvaa, ja meillä on ainutlaatuiset edellytykset laajamittaisen uusiutuvan sähköntuotannon ansiosta. Mutta meidän on parannettava markkinointia ja asiakasviestintää”, Roger Holm sanoo.

 

Katternön toiminta voidaan perinteisesti tiivistää kolmeen sanaan: sähkö- ja lämpötuotteiden tuotanto, jakelu ja kauppa. Kaikilla näillä kolmella on omat edellytyksenä ja etenkin kahden – tuotannon ja kaupan – kohdalla kartta on piirretty aika lailla uusiksi.

Se on tehty ennen kaikkea poliittisilla päätöksillä. Ensin poliitikot suunnittelivat sähkömarkkinat. Mutta sitten he ottivat käyttöön tukijärjestelmän – itse asiassa useita – jotka tekivät markkinaehtoiset investointipäätökset mahdottomiksi.

Tällainen markkinoihin puuttuminen ei ole osoittanut merkkiäkään vähentymisestä, sillä jokainen uusi hallitus on halunnut pyrkiä oikaisemaan edellisen virheitä.

Tämä taustoittaa nykytilannetta, jossa meillä Suomessa on luonnottoman alhaiset (jotkut sanovat ”epärehelliset”) sähkönhinnat ja maamme on päätynyt riippuvaiseksi tuontisähköstä.

 

Kun katsomme takapeiliin, Katternö on 20 vuoden ajan keskittynyt investoimaan uuteen sähköntuotantoon. Se oli aika lailla itsestään selvä pyrkimys, sillä lähes kaikki sähkö jouduttiin aiemmin ostamaan muilta.

Tuotanto olikin kannattavaa viime aikoihin saakka, koska sähkönhinta kattoi menot. Mutta nyt naapurimaat myyvät sähkön ylituotantoaan pilkkahinnalla Suomeen. Suomalaisia voimaloita on sen myötä käynyt kannattamattomiksi ja suljettu.

Myös kaksi suurvoimalaa, joissa Katternö on suuromistajana – Alholmens Kraft ja Kanteleen Voima – on uhattuna, vaikka ne ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa.

Kanteleen Voiman osalta tilanne on turvattu kevääseen 2020 saakka, koska Fingrid on ostanut voimalan kapasiteetin tehoreserviksi – voimalan tulee siis olla käyttövalmiudessa Suomea uhkaavan tehopulan varalta. Nyt siis arvioidaan eri vaihtoehtoja vuoden 2020 jälkeen.

Alholmens Kraftin ja etenkin sen suuremman lämpökattilan (nimeltään AK2) osalta tilanne on sitä vastoin epävarma. Voimala on tätä nykyä käytössä vain, kun se on perusteltua sähkönhinnan puolesta. Biomassan käyttö kuitenkin edellyttää jatkuvuutta, muuten ei voimalan biopolttoaineen toimitusketjuille ole pohjaa.

”St1:n suunnitelmat etanolitehtaan perustamisesta Pietarsaareen ovat tärkeitä Alholmens Kraftin tulevaisuuden kannalta, koska tällainen tehdas vähentäisi riippuvuutta sähköntuotannosta ja etanolin valmistuksen sivutuotteet voisivat korvata kivihiilen nykyisessä polttoaineyhdistelmässä”, Roger Holm sanoo.

(Katso myös artikkeli)