Dystopiakuvauksia riittää, mutta se on jäänyt vähälle huomiolle, mitä kaikkea aurinkomyrskyt voivat aiheuttaa. Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin mukaan tämä uhka on kuitenkin syytä ottaa hyvinkin vakavasti.
Syynä on auringon aktiivisuuden synnyttämä avaruussää. Aurinko purskauttaa toisinaan miljardeja tonneja materiaa avaruuteen, mistä seuraa geomagneettisia myrskyjä. Niillä voi olla vaikutuksia myös maapallolla.
Auringon aktiivisuus aiheuttaa esimerkiksi revontulia. Rauhallisen avaruussään aikana revontulet sijoittuvat napapiirien seudulle, mutta myrskyisemmällä säällä niitä voi nähdä jopa Etelä-Euroopassa.
Mutta toisinaan esiintyy myös äärimmäistä avaruussäätä. Megaluokan aurinkomyrskyjä on rekisteröity vuosina 1770, 1859 ja 1920, joten moni seikka puhuu sen puolesta, että pian on jälleen sellaisen aika, toteaa Minna Palmroth MustRead-verkkosivulla julkaistussa artikkelissa.
Tämän kokoluokan aurinkomyrskyssä revontulia näkyy päiväntasaajalla saakka. USA:sta on vuodelta 1859 kuvauksia, joissa revontulet olivat kirkkaampia kuin täysikuu ja niiden valossa pystyi lukemaan lehteä keskellä yötä.
Tuolloin Euroopan ja Pohjois-Amerikan lennätinverkot lakkasivat toimimasta ja jotkut sähköttäjät saivat sähköiskun. Lennätinkaapeleista alkoi singota kipinöitä ja sähköttäjän paperit syttyivät tuleen.
Vuonna 1859 aurinkomyrsky saavutti maapallon 17 tunnissa, ja se on Minna Palmrothin mukaan myös aika, jonka puitteissa poliitikot joutuisivat nyt päättämään suojautumistoimista vastaavassa auringonpurkauksessa.
Purkaus häiritsisi sähkömagneettisia signaaleja. Sähköverkko todennäköisesti kaatuisi laajoilta alueilta, ratkaisevaa on, pysyisivätkö muuntajat toimintakunnossa. Jos eivät, sähköjärjestelmän korjaaminen kestäisi pitkään.
Tietoliikenne häiriintyisi. Monien satelliittien laitteet lakkaisivat toimimasta. Navigaatiojärjestelmien tarkkuus heikentyisi. Lentoliikenne jouduttaisiin keskeyttämään.
Kukaan ei käytännössä tiedä, millaisia seuraukset tarkalleen olisivat. Minna Palmroth toimii avaruusmyrskyjen tutkimushankkeessa, jota rahoittavat Suomen Akatemia ja Huoltovarmuuskeskus.
