Seuraavaksi piti sitten tehdä mittaukset käyttäen näitä viiden sylen mittoja tarkasti Närkin ja Niemen välistä linjaa pitkin. Tämä linja merkittiin riu’uilla juuri ennen mittausta käyttäen apuna erilaisia kojeita, muun muassa 18 tuumaista kvadranttia. Närkin ja Niemen välillä oli näköyhteys, mutta etäisyys oli siis liki 15 kilometriä.
Mittaukset jään poikki alkoivat 21. joulukuuta 1736. Ranskalaiset saivat muutamana päivänvalon tuntina mitattua ensimmäisenä päivänä 700 syltä. Koko matka oli mitattu 28. joulukuuta, mittausten päiväkeskiarvo oli noin 1000 syltä.
Jäälle pystytettiin numeroitu paalu jokaisen 100 sylen jälkeen. Vielä lopputarkastuksena koko matka mitattiin uudelleen 50 jalan pituisella köydellä.
”Vaikuttava suoritus”, on Veli-Markku Korteniemen ja Kari Kallion yksimielinen lausunto.
Korteniemen poika
Veli-Markku Korteniemi on 7. sukupolven jälkeläinen sille talonpoika Mikko Korteniemelle, joka vuosina 1736–1737 majoitti ranskalaistutkijoita. Mikon vaimo Margareta Grape oli kuuluisan Köngäksen ruukin Pajalaan perustaneen Arendt Grapen pojantytär.
Tilan rakennuksia ei enää ole sellaisina kuin astemittausretkikunta ne ikuisti (katso s. 37). Rakennuskokonaisuus hajosi myöhempien sukupolvien jakaessa omaisuutta, ja saksalaiset polttivat viimeisen alkuperäisistä rakennuksista vetäytyessään Lapista v. 1944.
Veli-Markusta tuli diplomi-insinööri Oulun yliopiston teknisen fysiikan opintojen jälkeen. Hän on urallaan toiminut Kemiralla Vaasassa (jossa hän erikoistui suojavarusteisiin), kehitysaluerahasto KERAssa (yritysanalyytikkona) ja VTT:llä (tuotekehitys ja markkinointi), jonka jälkeen hän on ollut kehittämässä uusia yrityksiä sekä omaan että muiden laskuun.
”Monet ovat kiinnostuneita historiallisista tapahtumista, ja astemittausretkikunnan synnyttämissä tarinoissa on kaikki ainesosat, joita ihminen voi pyytää: ihmiskunnan hyväksi suoritettava tehtävä, rohkeita sankareita, eksotiikkaa, rakkautta ja yksi jos toinenkin nolostuttava juttu”, hän sanoo.
Vuonna 2006 Veli-Markku Kortesniemi ja muutamat muut tornionlaaksolaiset perustivat Maupertuis-säätiön, jonka tarkoituksena ei ole vain vaalia tätä historiallista perintöä vaan myös luoda pohjaa retkikuntaan perustuvalle kulttuurimatkailulle.
”Monet ovat kiinnostuneita historiallisista tapahtumista, ja astemittausretkikunnan synnyttämissä tarinoissa on kaikki ainesosat, joita ihminen voi pyytää: ihmiskunnan hyväksi suoritettava tehtävä, rohkeita sankareita, eksotiikkaa, rakkautta ja yksi jos toinenkin nolostuttava juttu”, hän sanoo.
Vuosina 2013–2015 toteutettiin EU:n rahoittama hanke, joka kehitti joukon ideoita kulttuurimatkailua varten. Hankeraportissa arvioidaan kohderyhmäksi noin 50 miljoonaa ihmistä, jotka on luokiteltu ihmisen historiasta ja edistysaskeleista kiinnostuneiksi ”moderneiksi humanisteiksi”.
Veli-Markku Korteniemellä on pitkän aikavälin tavoite: että astemittausretkikunnan ympäristö luokiteltaisiin maailmanperinnöksi retkikunnan 300-vuotisjuhlan kunniaksi v. 2036–2037.
