Vaikka ulkomainen mallitoimisto tiesi Alisan vaatekoon, joskus häntä odottivat paikan päällä liian pienet vaatteet, joihin hän ei mahtunut. Ne olivat aika erikoisia tilanteita.
Alisalla oli kova työmoraali. Jos jotain oli sovittu, niin sen hän myös teki. Joskus saattoi käydä niin, etteivät asiat menneet mallitoimiston puolelta ”niin kuin Strömsössä”. Silloin äiti saattoi ehdottaa, että Alisa jättäisi kyseisen työkeikan kesken ja että he lentäisivät kotiin, mutta Alisa ei antanut periksi.
”Välillä kyllä pelkäsin, että mitä olin mennyt tekemään, kun ehdotin Alisalle aikoinaan mallintöitä? Se maailma on niin epäterve! Kun esimerkiksi Alisan vyötäröstä otettiin kiinni ja tunnusteltiin olemattomia ’jenkkakahvoja’, se meni kyllä liian pitkälle. Alisaa herkemmällä tytöllä olisi voinut puhjeta anoreksia. Mutta onneksi Alisa oli sen verran kovapäinen ja järkevä, että kaikki meni hyvin.”
Mitä Alisa haluaa sanoa malliksi haluaville?
”Älkää muuttako itseänne”, hän toteaa.
”Älkääkä laihduttako, jotta mahtuisitte jonkun toisen sanelemaan muottiin. Pitäkää puolenne. En suosittele myöskään kauneusleikkauksia, pistoksia, rasvaimuja sun muita. En ole tehnyt niistä mitään. Minulta kysyttiin teininä, olenko ajatellut mennä rasvaimuun? Se oli aivan käsittämätöntä”, Alisa paljastaa.
Koska ensimmäisen mallitoimiston mielestä Alisalla oli liikaa painoa, Alisa vaihtoi pian toiseen. Eikä mihin tahansa mallitoimistoon, vaan kuuluisaan Eliteen.
Mutta sielläkin hänelle todettiin, että hänellä on liikaa kiloja.
”Jossain vaiheessa minulle ehdotettiin, että mitäpä jos lihottaisit itseäsi 20 kg ja ryhtyisit XL-malliksi? Sekin oli aika ihmeellistä”, muistelee Alisa, joka nykyään kuittaa asian huumorilla.
Ennen IMTA-mallikilpailuun osallistumista Alisa ei ollut ikinä kuvitellutkaan, että hänen täytyisi laihduttaa. Hän oli tyytyväinen itseensä, voi hyvin ja tunsi itsensä vahvaksi. Näin jälkikäteen Alisa sanookin, että hän katuu vain yhtä asiaa: nimittäin sitä, ettei hän valinnut kansainvälistä mallitoimistoa, joka olisi hyväksynyt hänet sellaisena kuin hän oli.
”Mallibisnes on kovaa. Se oli Alisalle todellinen kasvun paikka. Hän kohtasi haasteita, joista hänen täytyi selviytyä. Onneksi hänellä oli jalat maassa ja suhteellisuudentajua”, sanoo äiti.
Alisa ja Jaana viettivät kesän yhdessä New Yorkissa vuosi mallikilpailuvoiton jälkeen. Alisa kävi huippukuvaajilla ottamassa mallikansioonsa kuvia. Päivät täyttyivät myös liikuntatreeneistä. He asuivat äidin kanssa asunnossa, jossa oli muitakin malleja.
”Oli tosi kivaa asua äidin kanssa Amerikassa. Hän huolehti minusta, teki ruokaa ja pesi pyykit. Hänestä tuli myös avoimempi keskustelija sosiaalisten amerikkalaisten kanssa”, kertoo Alisa.
”Kyllä me hitsauduimme maailmalla yhteen, kun olimme kahdestaan. Mutta on meillä aina ollut läheinen suhde, lähes telepaattinen. Osaamme lukea toisiamme hyvin”, äiti kertoo.
Alisa teki viisi vuotta mallinhommia ulkomailla, lähinnä Euroopassa. Koska hän oli alaikäinen, joko äiti tai isä tai molemmat olivat hänen mukanaan ulkomaanmatkoilla. Se toi turvaa ja seuraa.
Vanhemmat saivat myös todistaa läheltä mallina olemisen ”glamouria” – kaikkine puutteineen.
”Joskus hienoilla illallisilla kyllä ihmettelin, että mitä minä siellä oikein tein. Piti melkein nipistää itseään”, sanoo äiti.
Ihmiset usein luulevat mallintyötä helpoksi, mutta sitä se ei ole.
Alisalle saatettiin soittaa parin päivän varoitusajalla, että hänen piti matkustaa maailmalle kuvauksiin. Paikalle päästyään lentokentällä odotti taksi, joka vei hänet kuvauksiin. Seuraavana päivänä saattoi olla jo lento takaisin Suomeen.
Joskus Alisa vietti töiden takia viikkoja tai kuukausia ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Englannissa ja Ranskassa. Hän työskenteli paljon koru-, meikki- ja hiusmallina.
”Malli valitaan lukuisien joukosta. Hänen täytyy matkustaa nopealla aikataululla, asua tuntemattomassa ympäristössä ja tehdä töitä uusien ihmisten kanssa. Meikattavana ja kammattavana olemisessa vierähtää useita tunteja, puhumattakaan poseeraamiseen kuluvasta ajasta”, tietää Jaana.
”Castingeissä, eli mallien valintatilanteissa, mallia saattaa onnistaa ehkä yksi tai kaksi castingiä kymmenestä. Useimmiten saa vastaukseksi ’kiitos, mutta ei kiitos’. Mallilla pitää olla aika kova luonne, että kestää kaiken. Ei saa todellakaan ottaa itseensä”, sanoo Alisa.
Mitkä ovat mallintyön hyvät puolet?
”Palkka. Se on todella hyvä. Kaksi työkeikkaa kuukaudessa riittää hyvään elämään.”
”Ja olihan se kivaa olla meikattavana ja kammattavana”, Alisa kertoo.
”Niin, ja tulihan ujonpuoleisesta ja hiukan arasta tytöstä paljon sosiaalisempi. Sait matkustaa, tavata ihmisiä ja oppia kieliä. Mutta kyllä minä ainakin otin tuon kaiken enimmäkseen seikkailuna. Minulla ei ole sitä ikävä”, kertoo Jaana, joka on iloinen Alisan löydettyä oman paikkansa työelämässä ja kumppanin – Robin Österlundin, joka opiskelee konetekniikkaa Novian ammattikorkeakoulussa.
Alisan elämässä alkoivat puhaltaa uudet tuulet vuonna 2020. Kiinnostus kansainvälisiin mallintöihin alkoi hiipua. Koronaepidemia helpotti osaltaan päätöstä.
”Tunsin oloni usein maailmalla yksinäiseksi”, hän kertoo. ”Kaipasin mielenkiintoista, aitoa ja merkityksellistä ammattia. Mallimaailma oli niin pinnallinen. Inhosin sitä oikeastaan alusta asti.”
Alisa muistaa saaneensa heti malliuransa alkuaikoina hyvän neuvon: älä koskaan luota toiseen malliin!
”Jos esimerkiksi kysyin castingin osoitetta joltain toiselta mallilta, hän saattoi antaa tahallaan väärän osoitteen. Muutenkin mallien kesken oli usein hyvin jännittynyt ja kilpailuhenkinen ilmapiiri.”
