Toisen sukupolven biopolttoaineiden kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi ensi vuosikymmenen aikana. Se johtuu pitkälti EU-direktiivi RED II:sta, josta päätettiin v. 2018 ja jossa kaikki jäsenmaat velvoitetaan ottamaan ajoneuvoihin käyttöön kehittyneet biopolttoaineseokset vuodesta 2022 lukien. NordFuelin Haapaveden tehtaan odotetaan olevan valmis tuotantoon samana vuonna, jolloin se pystyy toimittamaan alueen metsistä tuotettua bioetanolia 400 000 autolle ja biokaasua 30 000 autolle.
”Siitä tulee maailmanlaajuisesti ensimmäisiä tehtaita, joka pystyy valmistamaan etanolia hakkuutähteestä teollisessa mittakaavassa”, sanoo Teija Mäyrä, joka toimii NordFuelin teknologiapäällikkönä ja Kanteleen Voiman käyttöpäällikkönä.
Idea biopolttoainelaitoksen perustamisesta syntyi v. 2015 Kanteleen Voiman solmiessa sopimuksen Suomen valtion kanssa Haapaveden voimalaitoksen käytöstä varakapasiteettina maan energiahuollon varmistamiseksi.
Voimalaitos on jatkuvasti valmiustilassa akuutin sähköpulan varalta, joka vaanii etenkin talvisin sähkönkulutuksen ollessa suurimmillaan, mutta normaalitilassa voimala ei tuota sähköä. Turbiinisalissa on harvinaisen hiljaista ollakseen voimalaitos. Kaikkialla on hohtavan puhdasta ja voimalaitos on uuden oloinen, vaikka se otettiin käyttöön v. 1989.
”Voimalaitos saadaan käyntiin täyteen tehoonsa 12 tunnissa. Lähtökohtana on, ettei sitä tarvita, mutta varaudumme erilaisiin tilanteisiin, muun muassa muiden voimaloiden tai Fingridin linjojen mahdollisiin häiriöihin”, Teija Mäyrä selittää.
Asiantuntevat kumppanit
Viime vuodet Teija Mäyrä on kollegoineen vienyt NordFuelin biopolttoainehanketta eteenpäin. Biojalostamo aiotaan rakentaa Haapaveden voimalaitoksen viereen, jolloin se pystyy pitkälti hyödyntämään alueella jo olevaa infrastruktuuria.
”Raaka-aineterminaalia voidaan käyttää biopolttoainetuotantoon, ja Kanteleen Voima omistaa voimalaitosta ympäröivät maat. Täällä on hyvin tilaa rakentaa biopolttoaine- ja biokaasulaitokset”, toteaa Kanteleen Voiman ja NordFuelin hankintapäällikkö Juha Ollila.
Suunnitellun tehtaan ympäristövaikutusten arviointi valmistui v. 2017, ja nyt NordFuel odottaa ympäristölupaa. Viranomaisten lupakäsittelyn tuloksia odotellessa on raaka-ainetoimittajien kanssa solmittu aiesopimuksia. NordFuel on käynnistänyt yhteistyön kotimaisen asiantuntijan, Soilfoodin, kanssa sivutuotteena muodostuvan biologisen lietteen hyödyntämisestä lannoitteena.
”Kanteleen Voiman ydinosaaminen on tähän saakka keskittynyt sähkömarkkinoihin ja toimitusvarmuuteen, ja siksi tarvitsemme kumppaneita lopputuotteita varten, esimerkiksi toimijan, joka tuntee etanolin markkinat”, Teija Mäyrä sanoo.
Vakaa teknologiakumppani
Tekniikkaa, jolla biopolttoaineita valmistetaan metsätähteistä, ei ole vielä kokeiltu kaupallisessa tuotannossa, mutta NordFuel on valmistautunut siihen huolellisesti. Yhtiö vei viime maaliskuussa muutamia eriä paikallista raaka-aineseosta teknisen yhteistyökumppanin, Sekabin, Ruotsin Örnsköldsvikin laitokselle saadakseen mustaa valkoisella raaka-aineelta vaadittavasta laadusta.
”Olemme tehneet läksymme, jotta myöhemmin ei tulisi kalliita yllätyksiä. Sekabilla on pitkä kokemus etanolin valmistuksesta, ja olemme yhdessä toteuttaneet laajat testit, joista on saatu hyviä tuloksia”, Teija Mäyrä sanoo.
Sahateollisuuden sivutuotteiden ja hakkuutähteiden lisäksi raaka-aineena käytetään nuorten metsien harvennuksista saatavaa pieniläpimittaista rankaa. Puuraaka-ainetta tarvitaan noin 700 000 kuutiometriä vuodessa. Se tarkoittaa kahta rekkaa tunnissa ympäri vuoden. Jokaisesta täydestä rekkakuormasta puuta saadaan bioetanolia keskikokoisen henkilöauton noin 100 000 km:n matkaan. Tehtaalta lähtee sitten joka viides tunti säiliöauto tankit täynnä biopolttoainetta.
”Raaka-aine hankitaan pääasiassa 100 km:n säteeltä tehtaasta ja vähän täydennystä 150 km:n säteeltä”, Juha Ollila selittää.
Kanteleen Voima tuo 350 uutta työpaikkaa Haapavedelle
Kaikki odottavat päätöstä
Puun raaka-ainekäyttö on lisääntynyt viime aikoina Suomessa, etenkin Metsä Groupin avattua jättiläismäisen tehtaansa Äänekoskella. Useita laitoksia on suunnitteilla, mm. valtava tehdas Kemiin ja toinen Kuopioon. Juha Ollila ei katso tämän haittaavan NordFuelin hanketta.
”Meidän tarvitsemamme raaka-aineen saatavuus pikemminkin paranee, kun metsä- ja sahateollisuus lisäävät puunhakkuuta. Meille soveltuvia latvuksia ja energiapuuta on silloin enemmän tarjolla.
”Emme kilpaile raaka-aineesta saha- tai selluteollisuuden kanssa. Käytämme enimmäkseen raaka-ainetta, joka nykyisellään menee joko energiakäyttöön tai jää metsään, Teija Mäyrä lisää.
Valmistelut jatkuvat, jotta 150 miljoonan euron investointi voidaan toteuttaa aikataulun mukaisesti.
”Neuvottelemme eri rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka tuovat hankkeeseen pääomaa ja osaamista. Sijoittajat yleensä vaativat, että kaikki luvat on myönnetty ennen kuin he sitoutuvat hankkeeseen. Ympäristölupapäätöstä odotetaan vuoden loppuun mennessä ja se on merkittävä päätös hankkeen etenemisen kannalta, Teija Mäyrä kertoo.
Voimalaitos- ja tehdaspanostukset joutuvat usein kohtaamaan paikallista vastustusta. Haapavedellä suunnitelmat on otettu vastaan avosylin. Rakennusvaiheessa aiotaan käyttää useita paikallisia urakoitsijoita, ja kun laitos on täydessä käytössä, se työllistää noin 350 henkilöä. Heistä 70 työskentelee tehdasalueella, loput logistiikkaketjussa.
”Tehtaalla on suuri merkitys alueelle, ihmisten suhtautuminen on erittäin myönteistä. He tuntuvat odottavan yhtä innokkaasti kuin mekin”, Teija Mäyrä sanoo.
NordFuel
• toteutetaan hankkeena Kanteleen Voima Oy:ssä, jonka omistavat 28 kotimaista energiayhtiötä. Suurin omistaja on Katternö Kraft 45,45 %:n omistusosuudellaan.
• täysimittaisessa kaupallisessa tuotannossa suunnitelmien mukaan vuodesta 2022 alkaen.
• 150 miljoonan euron investointibudjetti
• suunniteltu vuosituotantokapasiteetti 65 000 tonnia bioetanolia, 230 000 tonnia ligniiniä, 300–500 GWh sähköä, 250 GWh biokaasua ja 64 000 tonnia lietettä lannoitteeksi.
