Ydinvoima sekä vety- ja polttokennotekniikka nousivat keskeisiksi, kun kansainvälinen energiajärjestö IEA järjesti heinäkuun puolivälissä Pariisissa pyöreän pöydän keskustelun ympäristöystävällisestä energiatekniikasta.

Ydinvoima ja vety IEA:n reseptinä

Keskustelun lähtökohtana oli kaksi hiljattain julkaistua IEA-raporttia, ”Nuclear power in a clean energy system” ja ”The future of hydrogen”, www.iea.org.

”Tänä globaalin energiasektorin laajojen muutosten aikana IEA:n jäsenvaltioiden on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia työkaluja, jotta ne pystyvät täyttämään velvoitteensa päästöjen ja ilman epäpuhtauksien käsittelyssä samalla kuitenkin säilyttäen energian toimitusvarmuuden”, sanoi kokouksen pääpuhujiin kuulunut Yhdysvaltain apulaisenergiaministeri Dan Brouillette.

IEA:n toimitusjohtajan ja tapaamisen isännän Fatih Birolin sanomana oli, että ”mikään yksittäinen ihmetekniikka ei pysty ratkaisemaan edessämme olevia pelottavia ilmastohaasteita”. Vety ja ydinvoima ovat kuitenkin tärkeitä tässä muutoksessa. Tiellä olevien esteiden ylittämiseen ”tarvitaan hallitusten tukea”.

IEA-raportit osoittavat ydinvoiman ylivoimaisesti suurimmaksi hiilidioksidittoman sähkön lähteeksi sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Mutta monet reaktorit ovat ikääntymässä, ja ilman tehokkaita strategioita uusinvestointien virkistämiseksi nämä kehittyneet taloudet voivat menettää jopa 2/3 ydinvoimakapasiteetistaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Se uhkaa globaaleja ilmastotavoitteita ja energian huoltovarmuutta.

Osa piikistä on aivan selvästi suunnattu Ruotsin ydinreaktoreista luopumista vastaan.

Vetytekniikalla kyetään varastoimaan ja siirtämään energiaa, ja uusiutuvien energianlähteiden osuus voi sen myötä hyvinkin kasvaa globaalissa energiajärjestelmässä, IEA toteaa. Mutta vetytekniikassa on nähty ns. false starts, näennäisiä läpimurtoja, ja kustannusten saamisessa realistiselle tasolle on vielä suuria haasteita.

 

Seminaariin osallistui myös Johan Svenningsson, Ruotsin Uniperin johtaja. Uniper syntyi Eonin pohjalle, ja Fortum on nykyään sen pääomistaja.

”Seminaari vahvisti kuvaa uuden sähköntuotannon globaalin tarpeen voimakkaasta kasvusta 2020-luvulla, etenkin sähköistymisen ja digitalisaation myötä. Yhdelläkään maalla ei silloin ole varaa luopua saatavilla olevasta, varmasta ja fossiilittomasta energiantuotannon muodosta”, hän kommentoi.

Eurooppalainen ydinenergiajärjestö Foratom on hiljattain allekirjoittanut EU:n jäsenvaltioille ja instituutioille suunnatun manifestin, jossa kehotetaan yhteistyöhön fossiilittoman Euroopan hyväksi.

”On tärkeää hyödyntää kaikki saatavilla olevat fossiilittomat energiamuodot. Foratomin laskelmien mukaan tämä tarkoittaa Euroopassa 100 gigawattia uutta ydinvoimaa ja lisäksi investointeja nykyisten ydinvoimaloiden pitkäjänteisen käytön turvaamiseksi”, Johan Svenningsson sanoo ja jatkaa:

”Nykyisten reaktoreiden elinkaaren pidentäminen on resurssien kannalta tehokkain tapa turvata vakaa ja fossiiliton energiahuolto pitkälle tulevaisuuteen. Kustannukset alittavat laskelmiemme mukaan hyvällä marginaalilla uuden tuulivoimarakentamisen nykykustannukset.”

Dan Brouillette ja IEA:n toim.joht. Fatih Birol

Kaikki työkalut on otettava käyttöön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, toteavat Yhdysvaltain apulaisenergiaministeri Dan Brouillette ja IEA:n toim.joht. Fatih Birol.

Johan Sveningsson

Nykyisten reaktoreiden elinkaaren pidentäminen on resurssien kannalta tehokkain tapa turvata vakaa ja fossiiliton energiahuolto, sanoo Uniperin Ruotsin toim.joht. Johan Svenningsson.

Bengt Magnusson

Kirjoittaja on ERA:n, ruotsalaisen energia-alan lehden entinen päätoimittaja, ja seuraa energia-asioita Euroopan tasolla.