EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula van der Leyen esitteli niin kutsutun komission kollegionsa 10. syyskuuta. Sen myötä saatiin vastaus siihen, kenestä tulisi energiakomissaari Miguel Arias Cañeten jälkeen: Viron Kadri Simsonista.
Ennakkosuosikki Kadri Simson oli tämän vuoden huhtikuuhun saakka Viron hallituksen talous- ja rakenneministeri, ja hän on Viron Keskustapuolueen varapuheenjohtaja sekä puolueen ryhmäjohtaja parlamentissa.
Frans Timmermans, yksi komission nykyään kahdeksasta varapuheenjohtajasta, ryhtyy ”European Green Dealin” koordinaattoriksi, kyseessä on uusi rakenne, joka sisältää ilmastosalkun.
Suomen komissaari Jutta Urpilainen sai vastuulleen EU:n kansainväliset kumppanuudet.
Vuoden 2019 jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi keskittyy energiapolitiikassa lähinnä ”kokoamiseen” eli panemaan toimeen jo laadittua lainsäädäntöä. Aiemmat puheenjohtajamaat, esim. Viro, Bulgaria ja Romania, ovat asteittain ajaneet läpi nk. Talvipaketin tiiviissä yhteistyössä Junckerin komission kanssa.
Suomella on nyt kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa pitkän aikavälin poliittisiin linjauksiin:
”Meille on keskeistä EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. EU:n tulee nostaa tätä profiiliaan luomalla pitkän aikavälin strategia, jolla EU on ilmastoneutraali vuonna 2050”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen, jolla on keskeinen asema energiasalkun käsittelyssä Brysselissä.
”Kustannustehokkaat ja vaikuttavat ratkaisut, joissa ’kaikki ovat mukana’, samoin kuin hallitusti ja pitkäjänteisesti toteutetut teknologiapanostukset ovat oikea reitti Euroopan talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi”, Riku Huttunen sanoo.
EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa keskeisiä teemoja ovat sähköistyminen, älyverkot ja resurssiviisaus. Energiaintensiivisen teollisuuden muuttaminen vähähiiliseksi on keskeistä. Tämän tyyppiset asiat ovat teemana Helsingissä 13.–14.11. järjestettävässä SET Plan -konferenssissa.
Pohjoismaisella tasolla verkkosuunnittelun koordinointi ja yhteistyö ovat täysin keskeisiä, toteavat uuden Nordic Grid Development Plan 2019 -suunnitelman laatijat. Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt julkaisivat yhteisen suunnitelmansa tämän vuoden kesäkuussa.
Siinä kuvataan nykyisiä suunnitelmia ja verkon kehittämishankkeita kaikissa Pohjoismaissa ja lisäksi siinä esitellään päivitetty yhteinen verkkojärjestelmän kehittämissuunnitelma.
Kuten muistamme, Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö on toisinaan natissut kunnolla liitoksissaan. Ehkäpä tämä raportti valaa öljyä laineille?
Pohjoismaiden verkkojärjestelmän koordinoidun kehittämisen tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan seuraavat:
- säästä riippuvan sähköntuotannon suuren lisäyksen aiheuttama lisääntynyt volatiliteetti
- fossiilisia energialähteitä käyttävien laitosten alasajo
- lisääntyneen sähköistymisen ja uusien teollisuudenalojen aiheuttama kulutuksen kasvu
- vanhentuvan infrastruktuurin uudistamistarpeet
- uudet yhdysjohdot manner-Eurooppaan
- ydinvoimaloiden alasajo Ruotsissa
”Vahva verkko mahdollistaa uusiutuvan energian pääsyn markkinoille täydessä kapasiteetissaan, jolloin se voi korvata fossiilisten polttoaineiden tuottaman energian ja voimme siirtyä täysin fossiilittomaan energiantuotantoon”, korostaa kantaverkkoyhtiöiden yhteinen suunnitteluryhmä.
Pohjoismaiden kantaverkon kehittämiseen ja ylläpitoon vaikuttavat alueelliset tekijät ovat huomattavasti lisänneet kyseisten kantaverkkoyhtiöiden investointitarvetta. Niiden suunnitelmat kattavat vuoteen 2028 kaikkiaan peräti 15 miljardin euron investoinnit.
Kiinnostavasti kaikki neljä kantaverkkoyhtiötä ennakoivat sähkönhinnan olevan Suomen osalta noin 47 euroa/MWh vuonna 2030 ja 48 euroa/MWh vuonna 2040.
