”Alueellinen ankkurointi ja uusiutuva sähkö ovat valttikorttimme”
Puoli vuotta sen jälkeen, kun Roger Holm aloitti Katternö-konsernin toimitusjohtajana, yhtiössä ollaan täyttä vauhtia tunnistamassa ja kehittämässä tuotteita, joita ihmiset ja yritykset tulevaisuudessa haluavat.
Liiketoiminta on pitkään keskittynyt sähköön ja lämpöön, mutta tulevaisuudessa sähkön voi olettaa muodostavan vain yhden osan tarjottavista palveluista. Näin koska arki digitalisoituu ja siirtyy yhä enemmän verkkoon.
”Tämä kehitys hivuttautuu elämäämme pitkälti ilman, että kuluttajina olemme tietoisiakaan siitä. Mutta meidän kaltaisellemme yritykselle on elintärkeää ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, ja huolehtia siitä, että olemme etujoukoissa niin henkisesti kuin teknisestikin”, Roger Holm sanoo.
Mitään pikaratkaisua ei ole. Tarvittavaa tuotekehitysprosessia on vietävä laajasti ja järjestelmällisesti eteenpäin ja samaan aikaan on kehitettävä tehokkaita liiketoiminta- ja asiakashallintajärjestelmiä.
”Paikallinen ankkuroitumisemme on vahvaa, ja meillä on ainutlaatuiset edellytykset laajamittaisen uusiutuvan sähköntuotannon ansiosta. Mutta meidän on parannettava markkinointia ja asiakasviestintää”, Roger Holm sanoo.
Katternön toiminta voidaan perinteisesti tiivistää kolmeen sanaan: sähkö- ja lämpötuotteiden tuotanto, jakelu ja kauppa. Kaikilla näillä kolmella on omat edellytyksenä ja etenkin kahden – tuotannon ja kaupan – kohdalla kartta on piirretty aika lailla uusiksi.
Se on tehty ennen kaikkea poliittisilla päätöksillä. Ensin poliitikot suunnittelivat sähkömarkkinat. Mutta sitten he ottivat käyttöön tukijärjestelmän – itse asiassa useita – jotka tekivät markkinaehtoiset investointipäätökset mahdottomiksi.
Tällainen markkinoihin puuttuminen ei ole osoittanut merkkiäkään vähentymisestä, sillä jokainen uusi hallitus on halunnut pyrkiä oikaisemaan edellisen virheitä.
Tämä taustoittaa nykytilannetta, jossa meillä Suomessa on luonnottoman alhaiset (jotkut sanovat ”epärehelliset”) sähkönhinnat ja maamme on päätynyt riippuvaiseksi tuontisähköstä.
Kun katsomme takapeiliin, Katternö on 20 vuoden ajan keskittynyt investoimaan uuteen sähköntuotantoon. Se oli aika lailla itsestään selvä pyrkimys, sillä lähes kaikki sähkö jouduttiin aiemmin ostamaan muilta.
Tuotanto olikin kannattavaa viime aikoihin saakka, koska sähkönhinta kattoi menot. Mutta nyt naapurimaat myyvät sähkön ylituotantoaan pilkkahinnalla Suomeen. Suomalaisia voimaloita on sen myötä käynyt kannattamattomiksi ja suljettu.
Myös kaksi suurvoimalaa, joissa Katternö on suuromistajana – Alholmens Kraft ja Kanteleen Voima – on uhattuna, vaikka ne ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa.
Kanteleen Voiman osalta tilanne on turvattu kevääseen 2020 saakka, koska Fingrid on ostanut voimalan kapasiteetin tehoreserviksi – voimalan tulee siis olla käyttövalmiudessa Suomea uhkaavan tehopulan varalta. Nyt siis arvioidaan eri vaihtoehtoja vuoden 2020 jälkeen.
Alholmens Kraftin ja etenkin sen suuremman lämpökattilan (nimeltään AK2) osalta tilanne on sitä vastoin epävarma. Voimala on tätä nykyä käytössä vain, kun se on perusteltua sähkönhinnan puolesta. Biomassan käyttö kuitenkin edellyttää jatkuvuutta, muuten ei voimalan biopolttoaineen toimitusketjuille ole pohjaa.
”St1:n suunnitelmat etanolitehtaan perustamisesta Pietarsaareen ovat tärkeitä Alholmens Kraftin tulevaisuuden kannalta, koska tällainen tehdas vähentäisi riippuvuutta sähköntuotannosta ja etanolin valmistuksen sivutuotteet voisivat korvata kivihiilen nykyisessä polttoaineyhdistelmässä”, Roger Holm sanoo.
(Katso myös artikkeli)
Positiivista Katternön panostuksessa omaan sähköntuotantoon on se, että yhtiö kuuluu nykyään Suomen vihreimpiin. Osaksi vesivoiman mutta nykyään yhä enemmän tuulivoiman ansiosta, sillä yhtiö on saanut viime vuosina nopeasti ja tehokkaasti käyntiin tuotantoa Pohjanmaan pohjoisosissa.
”Suuret asiakasryhmät kokevat houkuttelevana sen, että voimme toimittaa vihreää sähköä, joka on lisäksi meidän itsemme lähellä tuottamaa”, Roger Holm sanoo.
Asian ikävä puoli on, että tämä tuulisähkö on verovaroin voimakkaasti tuettua.
”Tuet otettiin käyttöön, jotta tuulivoimarakentaminen saataisiin käyntiin. Mutta nyt ei uusia tukipaketteja enää tarvita tuleviin investointeihin. Päinvastoin, nyt pitäisi keskittyä purkamaan kaikki uudet tukiohjelmat, eikä vain Nord Pool -alueella vaan koko Euroopassa. Uusiutuvilla ei-tuetuilla vaihtoehdoilla on nykyään parhaat kannattavuusedellytykset uuteen kapasiteettiin investointaessa.”
”Uudet tuet syövät veronmaksajien rahoja aivan turhaan ja estävät terveiden markkinamekanismien toiminnan”, Roger Holm sanoo.
Valitettavasti tähän liittyy toinenkin asia. Tuuli ja aurinko tuottavat sähköä satunnaisesti, joten muuta tuotantokapasiteettia täytyy aina olla valmiustilassa. Ongelma voitaisiin teoreettisesti hoitaa markkinapohjalta, jos energiamarkkina olisi suunniteltu niin, että tämä tehoreservi hinnoiteltaisiin korkeammalle.
”Vaikka sähkönhinta kipuaa korkeuksiin kylminä talviviikkoina, se ei nykytilanteessa riitä, jotta tarvittava tehoreservi toimisi kannattavasti”, Roger Holm toteaa.
Juuri tähän liittyy ydinvoima-asia, sillä ydinvoima tuottaa sähköä vakaasti säästä riippumatta. Suomen neljä nyt aktiivista reaktoria (jotka tuottavat 2700 MW) saavuttavat pian elämänsä syksyn, ja Ruotsi sulkee piakkoin vähintään neljä reaktoreistaan, ehkä useampiakin.
”Se merkitsee rajua muutosta Pohjoismaissa. Vaikka tätä tasapainottaakin kahden uuden reaktorin käyttöönotto (Olkiluoto 3 ja Fennovoima, yht. 2800 MW), Ruotsin tehotilanteen heikentyminen lisää meilläkin sähköpulan riskiä, koska olemme niin riippuvaisia Ruotsista tuotavasta sähköstä”, Roger Holm sanoo.
Katso myös hänen pääkirjoituksensa.
Palapelin yksi osanen on vielä bioenergia, jossa Katternö oli varhainen edelläkävijä suurilla investoinneillaan biomassaa ja turvetta käyttävään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Se tapahtui ympäristö- ja ilmastoperusteilla. Lisäksi panostus on tarjonnut työtä kotiseudulla ja vähentänyt maahantuotujen fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Mutta biomassastakin on tullut ideologinen ja poliittinen taistelutanner. Sen seuraaminen, miten EU:n rintamalinjat muuttuvat erityyppisen biomassan päästö-, uusiutuvuus- ja kestävyyskriteerien osalta, vaatii lähestulkoon kokopäiväistä panostusta.
Suomessa asiaan vaikuttaa lisäksi metsäteollisuuden huoli siitä, että energiapuun kysyntä nostaa massapuun hintaa ja sitä kautta heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
”On selvää, ettei metsiä pidä hakata liikaa ja että metsiä ja soita on hoidettava kestävästi. Mutta metsän vuosikasvu on lisääntynyt vuosi vuodelta (nyt 105,5 miljoonaa kuutiometriä/v), ja siksi en ymmärrä, miksi emme myös voisi kaataa enemmän”, sanoo Roger Holm ja viittaa esitykseen, jonka mukaan sallittu vuosittainen hakkuumäärä nostettaisiin 66:sta 80 miljoonaan kuutiometriin/v.
”Turvemäärä kasvaa suhteessa turpeennostoon vieläkin enemmän. Niin kauan kun Suomi tuo hiiltä, turvetta tulisi pitää parempana vaihtoehtona.”
Entä tuulivoima?
”Hallitus on ilmoittanut voivansa ottaa käyttöön tuulivoiman uusia tukia. Tuki annettaisiin tuolloin huutokauppamenettelyn perusteella. Jos tuki toteutuu, Katternöllä on Puhuri-yhtiön kautta valmiina hyvä salkku valmiita tuulivoimahankkeita”, Roger Holm kertoo.
