EU:n taksonomia-asetuksen tarkoituksena on linjata, mitä investointeja tulee pitää kestävinä, jotta niillä voidaan edistää EU:n ilmastoneutraalin talouden tavoitteen saavuttamista v. 2050. Tarkoituksena on houkutella pääomaa edessä olevaan suunnattomaan suureen ja täysin välttämättömään ilmastomurrokseen.
Valitettavasti EU-komission marraskuun lopussa julkaisema esitys on äärimmäisen ongelmallinen. Energia-alalle asetetut vaatimukset uhkaavat käytännössä Ruotsin ilmastomurrosta, jossa kulmakivenä on laajamittainen uusi sähköistys.
Fossiilisen tuotannon osuus Ruotsin sähköntuotannosta on nykyään vain kaksi prosenttia. Mutta EU-esityksen mukaan vain 13 % Ruotsin nykyisestä sähköntuotannosta täyttää esitetyt kestävyyskriteerit. Näin siitäkin huolimatta, että Ruotsin vesivoima ja bioenergia täyttävät jo nyt EU:n tiukat kestävyysvaatimukset.
Biopohjaisestä sähkön ja kaukolämmön tuotannosta on esityksen mukaan luovuttava. Tämä olisi tuhoisaa, kun muistetaan, että biopolttoaineilla tuotetaan 40 % Ruotsin kaukolämmöstä ja 70 % lämpövoimaloiden sähköntuotannosta.
Ruotsin energiayritysten liitto teetti analyysin, joka osoittaa, että taksonomialla on tulevaisuudessa mittavia ohjausvaikutuksia. Markkinoilla yhä useammat metsästävät vihreitä arvoja, ja lainanantoa ja investointeja ei-vihreän leiman saaneille yrityksille ja toimintoihin pidetään rasitteena.
EU-komissio on myös julkaissut aikomuksensa käyttää taksonomiaa lähtökohtana tarkasteltaessa valtiontukisääntöjä sekä EU-rahoitusta Euroopan Investointipankin ja muiden ohjelmien ja rahastojen kautta. Mikäli sähköinvestoinnit kallistuvat, se vaikuttaa myös sähkönhintaan ja sitä kautta Ruotsin kaikkeen yritystoimintaan ja sähkönkuluttajiin.
Ruotsin energiajärjestelmä on edellytys sille, että suuret energiaintensiiviset yritykset, esim. SSAB, LKAB ja Scania, pystyvät saamaan toimintansa tarvitseman sähkön suunnitelmien mukaan ja näin toimimaan päästöttömästi. Pelkästään LKAB:n sähkömurroksen arvioidaan vaativan 55 TWh sähköä vuodessa, yli kolmasosan Ruotsin vuosikulutuksesta. Energiayritysten liiton arvioiden mukaan tämä vaatii 1100 miljardin kruunun (n. 110 miljardin euron) suuruusluokkaa olevat investoinnit sähköntuotantoon ja sähköverkkoihin.
Taksonomiaesityksessä ei ole ymmärretty, että energiajärjestelmä on kokonaisuus, jossa eri energiamuotojen ominaisuudet täydentävät toisiaan. Esitys on niinkin nurinkurinen, että vaihteleva uusiutuva tuotanto, esim. tuuli ja aurinko, saavat automaattisesti vihreän ja kestävän leiman, kun taas ennakoitavissa oleva uusiutuva tuotanto, esim. vesivoima, luokitellaan rumaksi.
Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ja Norjan vesivoima toimii koko Pohjois-Euroopan akkuna. Siihen muut maat tukeutuvat voidakseen rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaa.
Lisäksi sähköverkkoyhtiöiden tulee esityksen mukaan kantaa vastuu siitä, että verkkoon syötettävä sähkö on ”vihreää” – mikä on vastoin EU:n omaa markkinalainsäädäntöä eikä ota huomioon sähköjärjestelmän tehtävää.
Ruotsin energia-ala on ensimmäisenä asettumassa korkeampien ilmastotavoitteiden taakse, mutta nyt julkaistu esitys päinvastoin vaikeuttaa vihreää siirtymää. Toivomme todella, että meidän ja muiden kovaääniset vastalauseet saavat EU-komission tekemään täyskäännöksen.
